Lucia tuo valon

Nyt eletään vuoden pimeintä aikaa. Pimeys on varsinkin täällä Etelä-Suomessa todella mustaa, kun lumet sulivat pois. Tällä viikolla saamme kuitenkin valoa kaiken keskelle, sillä ensi lauantaina on Lucian päivä. Sitä vietetään valon juhlana. Ja ajatelkaa, vain kahdeksan päivää sen jälkeen on talvipäivän seisaus, mikä tarkoittaa, että päivä alkaa jälleen pidentyä!

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu vuosittainen Lucia-neidon valinta. Nykyajan pintakiiltoisessa, talouden ja markkinavoimien viitoittamassa maailmassa Lucia on varsin poikkeuksellinen ilmiö. Hän nimittäin tekee työtä ihmisten iloksi ilman että siihen liittyisi rahankeruuta missään muodossa. Lucia kiertää noin kuukauden ajan kouluissa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Hän tuo pimeimpään aikaan valoa ja iloa pienimmille ja heikoimmille niin kuin voisi kuvitella oikean Lucia-pyhimyksenkin tekevän.

Vanhassa Sankta Lucia -laulussa kiteytyy Lucian merkitys Pohjolan asukkaille:

”Auringon hylkäämän varjojen maan pimeisiin taloihin saapuu valkoisiin puettu, hiuksissaan valoa kantava Pyhä Lucia, joka lupaa pimeyden pian taas väistyvän ja päivän nousevan ruusuiselta taivaalta.”

Joulun somistuksia nettikirppikseltä!

Uudistin nettikirppiksen sivujen yläosan ilmeen, "näyteikkunan", jouluisemmaksi. Siellä näkyy tavaroita, joita kirppiksellä on tällä hetkellä myynnissä, mm. sydämiä, enkeleitä ja kynttilänjalkoja.

Käsityönä tehdystä sydämestä oli tarkempi esittely täällä. Jos haluat ostaa sellaisen näin joulun alla, laitan siihen koristeeksi tuollaisen kauniin puna-kultaisen raitanauhan.

Alla olevassa kuvassa on lisäksi esillä pitsitaulu, joita esittelin täällä ja täällä.


Lämmintä joulunodotusta!

Mistä joulun lahjat?

Ensimmäinen adventti meni ja joulun aika on alkanut. Korvatunturilla kiire saavuttaa huippunsa. Kaupat ovat pullollaan lahjatavaraa, joita on hankittu kasoittain asiakkaiden jouluostoksia varten. Taustalla soivat tutut joululaulut. Viime viikolla ei kaupoissa vielä näkynyt ruuhkia, mutta pikkuhiljaa ne varmaan tulevat. Ihmiset hypistelevät tavaroita, tönivät tungoksessa toisiaan ja hikoilevat talvivaatteissaan kassajonoissa. Monet kokevat ahdistuksen tunteita kaupoissa. Jotkut ovat lopettaneet joululahjojen oston kokonaan, koska joulun räikeä kaupallisuus on vieraannuttanut aidosta joulun tunnelmasta.

Useimmiten lahjoja on kuitenkin mukava antaa ja myös saada. Itse yritän välttää joulun tungosta hankkimalla lahjoja pitkin vuotta. Aloitan seuraavan joulun lahjojen oston jo joulun jälkeisistä aleista ja jatkan hankintojen tekemistä pitkin vuotta, kun jotain mukavaa ja edullista osuu kohdalle. Mutta vaikka kuinka järkeilen, niin jouluhypnoosi pyrkii ottamaan valtaansa ja jossain vaiheessa huomaan olevani ruuhkassa mukana. Koskahan sitä oppii? Toivon mukaan vielä joskus.

Viime vuosina olen hankkinut joitakin lahjoja myös divareista ja vanhan tavaran kaupoista. Se oli aikanaan suuri ajattelutavan muutos ja vaatii tarkkaa harkintaa, kenelle voi antaa lahjaksi käytettyä tavaraa. Keräilijät ovat varmasti kiitollisia harkitusta lahjasta, joka kartuttaa kokoelmaa. Kirpputoreja ja huutokauppoja kiertelevät arvostavat myös vanhaa tavaraa. Olen myös löytänyt blogeja, joissa pyritään täysin irti uuden tavaran ostamisesta. Nämä ovat nuoria, jotka eivät ajattele vain itseään tai lapsiaan, vaan koko maapalloa.

Mieleeni on jäänyt tutkimustulos, jonka mukaan nettikaupoista ostaminen on lisääntynyt ja nyt jo puolet suomalaisista internetin käyttäjistä ostaa lahjoja verkosta. Se on ymmärrettävää varsinkin näin joulun aikaan, sillä netin kautta ostokset voi tehdä täysin omassa rauhassa silloin kun itselle parhaiten sopii.

Tätä päivää, eli joulukuun ensimmäistä, kutsuttiin lapsuudessani pikkujouluksi. Silloin sai avata joulukalenterista ensimmäisen luukun. Nykyisin otan esille vanhan kalenterin, jonka luukut ovat jo vähän repsallaan, mutta joka mielestäni on aina vain yhtä kaunis.



Mukavaa joulunodotusta!

Juhlitaan lapsen oikeuksia!

Tänään vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää ja samalla alkaa lapsen oikeuksien 20-vuotisjuhlavuosi. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja virkistykseen. Olen aina kunnioittanut lapsen oikeuksia, mutta en ole koskaan tutustunut, mitä ne virallisesti ovat. Niinpä tänä aamuna syvennyin aiheeseen eri sivustoilla.

Lapsiasiavaltuutetun sivusto on keskeinen paikka, kun haluaa tietoa lapsen oikeuksista. Siellä voi muun muassa käydä tutustumassa koulukiusaamista koskevaan tutkimukseen tai käydä allekirjoittamassa kuritusväkivaltaa vastustava Euroopan Neuvoston vetoomus.

Lasten sivuilta selviää, mitä lasten oikeudet ovat. Siellä on myös lasten kommentteja ja piirustuksia eri aiheista. Minua kosketti erityisesti kohdassa ’Minulla on oikeus tuntea oloni turvalliseksi’ tuntemattoman tekijän sarjakuva kiusaajista. Siinä ei ollut onnellista loppua, vaikka lapsen piirustuksessa niin voisi odottaa.

Etsiskelin myös tapahtumia, joilla päivää juhlistetaan. Tässä joitakin:

Vantaalla Taikalamput syttyvät -tapahtuma Vantaan kaupungintalon pihalla ja Taidetalo Pessissä.

Tampereella päivää juhlistetaan teemalla ’Oikeus leikkiä!’. Heti aamulla Tampereen katukuvaan ilmestyy koululaisten maalaamia lapsen oikeuksia julistavia lapsihahmoja sekä Pii Poossa tuunattuja tuoleja. Ne kehottavat suuntaamaan askeleet tapahtumapaikalle Finlaysonin alueelle.

Lahdessa on Lapsen oikeuksien päivän konsertti Lahden musiikkiopistolla .

Leppoisaa, leikkisää ja virkistävää Lapsen päivää!

Vanhoja tarroja

Keräileekö kukaan vanhoja tarroja? Olen aikanaan laittanut talteen tarroja, keräilymielessä ehkä, vaikka en VARSINAISESTI olekaan niitä kerännyt. Jos joku haluaa ostaa edullisesti, niin tarjolla olisi nyt vähintään 20 vuotta vanhoja tarroja eri aiheista. Voin myös vaihtaa tarroja postikortteihin.

Autoja: Ralli-Toyota sekä nimitarroja kahta kokoa & Suzuki kuvatarroja neljä erilaista.


It-tarroja ajalta, jolloin veivattava puhelin muuttui näppäiltäväksi ja telefaxit olivat uusia. Kaksi erilaista arkkia.



Muitakin vanhoja tarroja löytyy. Kysy, jos kiinnostaa!

Käden taidoissa korostuu yksilöllisyys

Monet viime aikojen puhutuimmista aiheista kaikkialla liittyy ekologisuuteen, kotiin ja yksilön vastuuseen. Lisäksi monissa blogeissa, joita seurailen, korostetaan yksilöllisyyttä ja aitoutta. Kun näitä ajatuksia kokoaa yhteen, voi huomata, että monella ostospaikkojen kärjessä eivät suinkaan ole paljon mainostetut ostosparatiisit.

Aivan viime aikoina onkin käynyt ilmi, että pienet lähikaupat ovat alkaneet kasvattaa myyntiään. Voi olla, että äänekkäät julkiset kannanotot ostosparatiiseja vastaan ovat vaikuttaneet tähän suuntaan. Toisaalta voi olla, että ihmiset ovat kyllästyneet toisiaan muistuttaviin kauppakeskuksiin, joissa samojen ketjujen liikkeet ovat samoine pintamuotituotteineen vieri vieressä. Ihmiset alkavat saada tarpeekseen liian valmiiksi pureskellusta (lue=laskelmoidusta) liike- ja tuotetarjonnasta.

Usein yksilöllisyyttään korostavat individualistit kiertävät aktiivisesti second hand -shopeissa ja kirpputoreilla, ja hakevat oman tyylinsä mukaisia tuotteita. Jotkut kaivelevat jopa jätelavoja. Heidän silmissään käytetty tavara ei ole vain vanhaa, poisjoutavaa tai jätettä, vaan tuoretta, houkuttelevaa ja aitoa.

Nykyajalle on tyypillistä myös kodin kasvanut merkitys. Oman kodin sisustamiseen, ruoanlaittoon ja puutarhanhoitoon satsataan innostuksella ja intensiteetillä. Jokakodin arjesta on tullut lifestylea.

Samaan ilmiöön liittyy ihmisten halu tehdä jotain käsillään. Käsityön, tai väkerrysten ja näperrysten, kuten monet blogeissaan käden töitään nimittävät, suosio on jatkuvasti kasvanut. Netissä on valtavasti blogeja, joissa esitellään neuleita, ompelutöitä, koru- ja lasitöitä, nukkekoteja sekä paperiaskarteluja. Myös tuunaaminen on suosittua käsityötä. Vanhoja tavaroita kunnostetaan mieleisiksi omin käsin ja näinkin korostetaan yksilöllisyyttä. Olen usein nähnyt todettavan, että käsityö elää renessanssia (muun muassa Janina Andersson toteaa näin blogissaan).

Uskon vahvasti, että tulevaisuuden trendinä on yksilöllisyys, jossa yhdistyy ekologisuus ja käsityö. Mainiona esimerkkinä tästä on kierrätysmateriaaleista vaatteita ja käyttötavaroita valmistava Globe Hope, josta vastikään uutisoitiin Kauppalehdessä otsikolla ”Globe Hopen pää pulpahti pinnalle”. Yhtiön alkutaival on ollut taloudellisesti raskas, mutta toivoa menestyksestä tuo liikevaihdon reipas kasvu viime vuosina. Viime tilikaudella yhtiö sitten viimein pinnisti tuloksensa plussalle. Toivotan onnea ja menestystä edelleen!

Hertta

Keskellä miehistä viikkoa, Terhon ja Reiman päivän välissä, on Hertan päivä. Sen kunniaksi täällä on tarjolla suunnittelemiani herttoja. Miesten viikolle nämä hertat sopivat paitsi Hertan päivän vuoksi myös siksi, että ne ovat taitavan mieheni sorvaamia.

Hertat ovat pisimmältä kohdaltaan 15,5 cm korkeita ja leveimmältä kohdaltaan 14,5 cm leveitä. Hertan paksuus on 1,5 cm. Hertat on tehty kauniista haapapuusta, joten niissä ei ole oksankuvioita ollenkaan.

Ne ovat myös käsittelemättömiä, joten niitä voi käyttää pienen pannun alusena.

Voit myös itse koristella hertan maalaamalla, serveteillä, decoupage-tekniikalla tai millä vain, mikä luovalle ihmiselle tulee mieleen.

Hertoissa on lenkki, josta sen voi ripustaa seinälle. Lenkkiin voi pujotella nauhaa ripustusta tai koristelua varten.

Yhden hertan hinta on 5,80 euroa.

Herttaisia syyshetkiä!

Kesän muistoja

Kesäaika lähestyy loppuaan. Vielä on tämä viikko aikaa nauttia varhaisista aamuista ennen kuin kellot siirretään tunnin taaksepäin ja nukutaan tunti pidempään.

Mitä muistoja tästä kesästä jäi? Kurja sanoa, mutta minulle jäi päällimmäiseksi sellainen muisto, että kunnon kesä ei koskaan tullut. Vielä elokuussa odotin ja toivoin, että tulisi vielä intiaanikesä ja elokuun tummat, lämpimät illat. Mutta kuten tiedämme, se jäi haaveksi.

Onneksi kesään osui pari sopivaa terassipäivää, jolloin sai iloitella ystävien kanssa auringossa. Kavereiden kanssa tuli myös kahteen otteeseen käytyä Tallinnassa ja kerran Tukholmanristeilyllä ja silloinkin ilmat olivat suotuisat. Jäätelö ja mansikat maistuivat ilmoista riippumatta, uudet perunat olivat yhtä maukkaita kuin ennenkin ja herneitä tuli syötyä vanhaan malliin. Myös dekkareita tuli ahmittua.

Siinäkö kaikki? Tylsänpuoleinen kesä on takana, sillä monia perinteisiä juttuja jäi syystä tai toisesta tekemättä. Esimerkiksi taidenäyttelyt ja kesäteatterit jäivät väliin, vaikka ne ovat jo olleet ihan perinteisiä kesähuveja. En pessyt mattoja laiturilla enkä itse asiassa tainnut edes käydä millään laiturilla. Suomen kesän valosta, kasvien vehreydestä ja ulkoilman puhtaudesta nautin silti täysin rinnoin. Millainen kesä sinulla oli?

Kesäaikaa kesti seitsemän kuukautta. Ensi sunnuntaina vetäydymme talviaikaan, mutta jo viiden kuukauden kuluttua alkaa uusi kesäaika. Jospa ensi kesä olisi oikea toiveiden kesä!

Mutta vielä on tätä kesää jäljellä tämä viikko!

Melkein naisten viikko

Naistenviikkoa vietetään, ainakin puolivirallisesti, heinäkuussa. Silloin kalenterissa on seitsemänä päivänä peräkkäin naisten nimipäivä. Viikko alkaa 18. päivä ja se päättyy siihen, että Jaakko heittää kylmän kiven järveen 25. päivä.

Nyt on syksy pitkällä, vedet ovat kylmenneet, mutta nyt alkoi viikko, jolloin naisilla on kuutena päivänä peräkkäin nimipäivä. Viikon lopuksi nimipäiväänsä viettää Uljas.

Tällä viikolla laitan myyntiin erityisesti naisille suunnattua tavaraa: vaatteita, koruja ja muuta mukavaa.

Nähdään nettikirppiksellä!

Kirjojen ystävä

Perjantaina on Aleksis Kiven päivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä.

Olen pienestä pitäen ollut kirjojen ystävä. Kotoani en lukemisen mallia saanut, mutta minulla oli onni asua vain parinsadan metrin päässä kirjastosta. Poikkesin sinne lapsena tämän tästä.

Jouduin uuden tilanteen eteen, kun olin lukenut kirjaston kaikki lasten ja nuorten kirjat. Sen jälkeen siirryin varovasti aikuisten osastolle, joka tuntui valtavalta. Muistan, miten olin hämmentynyt, kun kuljin hyllyjen editse ja lueskelin kirjojen selkämyksistä nimiä. Minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, mistä lukeminen kannattaisi aloittaa.

Kun ensimmäinen tuttu nimi sattui kohdalle, tartuin siihen: Markku Veijalainen. Hän oli 60-luvulla Suomen ensimmäisiä pop-musiikin toimittajia, joten teininä tietysti tunnistin kirjoittajan. Teoksen nimi ei ole kuitenkaan jäänyt mieleeni, mikä ehkä johtuu siitä, että en tykännyt siitä. Ensimmäinen käyntini aikuistenosastolla olikin sen vuoksi pieni pettymys.

Sen jälkeen kirjastossa käyntieni määrä väheni, ja elämässäni alkoi uusi vaihe: liityin Suureen suomalaiseen kirjakerhoon nuorena neitosena, kirjakerhon alkuaikoina. Sitä kautta sain kerättyä pienen oman kirjakokoelman ja aloin vähitellen pitää kirjoja aarteina.

Vuosien varrella aloin ostaa kirjoja myös kaupoista ja joskus monen vuoden jäsenyyden jälkeen jätin kirjakerhon. Tunnen kuitenkin edelleen kiitollisuutta kirjakerholle siitä, että sitä kautta pääsin niin vaivattomasti käsiksi mestarillisiin teoksiin - posti kun toi kirjan kotiin asti.

Kun lapset olivat pieniä, aloin uudelleen käyttää kirjaston palveluja ja vein heidät sinne. Nykyisin ostan paljon kirjoja myös kirppiksiltä, sillä kirja ei mielestäni menetä arvoaan siinä, että joku muukin on lukenut sen. Siitä kuitenkin olen tarkka, että kirjan on oltava hyvässä kunnossa.

Nyt minulla on satoja kirjoja useassa kirjahyllyssä. Se on minulle paljon, vaikka monelle muulle kirjankuluttajalle vähän. Tilani ovat kuitenkin rajalliset ja koska kirjoja alkaa olla pinossa myös pöydillä ja nurkissa, yritän pikkuhiljaa vähentää niitä. Tänä vuonna olen vienyt kaksi kassillista kierrätyskeskukseen ja alkuvuonna möin myös kirppiksellä niitä pari kassillista.

On ollut mukava huomata, että myös täällä nettikirppiksellä ovat kirjat käyneet kaupaksi. Niinpä laittelen niitä myyntiin lisää. Kannattaa myös kysyä, jos olet etsiskelemässä jotain tiettyä kirjaa!

Tervetuloa ostoksille!

Pitsisiä kangastauluja

Kirppisputiikissa on myynnissä suunnittelemiani pitsisiä kangastauluja. Taulut ovat kotimaisissa kullanvärisissä kehyksissä, jotka ovat kokoa 10x25.

Nämä taulut voi asettaa myös sarjaksi.

Tauluissa on takana rengas ripustusta varten ja ne voi asettaa myös pöydälle kuten valokuvakehykset.

Taulujen hinta on 7,00 euroa / kappale.


Tauluja on myös metallinvärisissä kehyksissä. Kysy lisää!

Naiset tupatöihin

Ensi sunnuntaina on Mikkelinpäivä, jota on vuodesta 1772 alkaen vietetty Mikon päivää seuraavana sunnuntaina.

Paitsi että Mikkelinpäivä on kaikkien enkelien päivä, niin se on myös ollut talonpoikaiskansan sadonkorjuun päätepiste. Siihen liittyy vanha sanonta: ”Mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin.” Käytännössä se tarkoitti sitä, että kun sadot oli korjattu, naiset siirtyivät tupatöihin. Lisää tietoa Mikkelinpäivästä löytyy Helsingin Kaupunginmuseon Vuodenkierrosta.

Näin syksyllä onkin mukava vetäytyä sisälle kodin lämpöön ja keskittyä vaikkapa kodin sisustukseen.

Täällä siihen voi löytyä vinkkejä kategoriasta Sisustus.

Sydän

Kansainvälistä Maailman Sydänpäivää vietetään yhdeksättä kertaa tämän viikon päätteeksi eli sunnuntaina 28.9.2008. Sydänpäivää vietetään yli 100 maassa ja sen teemana on tänä vuonna verenpaine. Suomen sydänyhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia, joskaan netistä näistä tapahtumista ei kovin helposti löydy tietoja. Mutta ainakin Vaasassa Maailman Sydänpäivää vietetään kulttuuritalo Mirassa.

Itse päätin kantaa korteni kekoon tämän tärkeän asian näkyvyyden lisäämiseksi ja niinpä tuon tällä viikolla kotikirppiksellä sydänaiheen eri tavoin esille.

Nettikirppiksen sydänaiheiset tuotteet löytyvät kategoriasta Sydämet.

Sydämellisesti tervetuloa kirppikselle! <3

Carl Larsson, sisustamisen edelläkävijä

Minulla on painokuva, joka on hankittu joskus 80-luvulla ja se on kulkenut mukanani siitä lähtien.

Olen aina ajatellut, että akvarelli esittää kesäkotia, ja itse asiassa se onkin kuva taiteilijan, Carl Larssonin, Taalainmaalla sijainneesta Lilla Hyttnäsistä. Kuvassa hänen tyttärensä kastelee huonekasveja suuren ikkunan edessä, josta voi aistia aurinkoisen kesäpäivän.

Larssonia pidetään ruotsalaisen sisustuksen edelläkävijänä ja hän kuvasi maalauksissaan usein oman kotinsa sisustusta. Talo muodosti ehyen kokonaisuuden vanhoine, yksinkertaisine ja tarkoituksenmukaisine sisustuksineen. Hän ei koskaan pyrkinyt muuttamaan vanhan talon henkeä vaan päinvastoin kelpuutti myös sen vanhat huonekalut käyttöön, kunnostaen ja maalaten mikäli tarpeellista ( Annikki Wiirilinna).

Larssonin akvarelleissa on paljon sen aikaisen sisustuksen yksityiskohtia, joihin huomio kiinnittyy ja joista voi saada hauskoja ideoita myös tähän päivään.

Vauhtia tavaroiden vähentämiseen

Tätä on ehkä vaikea uskoa, mutta on ollut välillä työlästä keksiä päivittäin tavaraa myytäväksi. Kysymys ei ole siitä, etteikö myytävää olisi. Ehei, sitä kyllä riittää. Turhaa tavaraa on kerääntynyt paljon.

Amerikkalainen Dave Bruno on päättänyt vähentää henkilökohtaisesti omistamiensa tavaroiden määrän sataan ja elää vuoden sadan tavaran omistajana. Haasteellaan hän haluaa osoittaa, että hyvään elämään ei amerikkalainen mies tarvitse enempää. Hän on kuitenkin helpottanut hanketta muutamilla poikkeuksilla ja esimerkiksi kirjat jäävät hankkeen ulkopuolelle. Myös perheen yhteisessä käytössä olevia tavaroita ei lasketa mukaan.

Ihailen hänen 100 esineen haastettaan ja olen monissa asioissa samaa mieltä, esimerkiksi että tavaroilla pitäisi olla jokin muukin tarkoitus kuin vain omistaminen. Mutta luulen, että miehen on jotenkin helpompi pienentää henkilökohtaisten tavaroiden määrä noin vähäiseksi. En usko, että kykenisin koskaan tekemään luetteloa omista tavaroistani niin kuin Dave on tehnyt. Pelkään, että kamojeni määrä on nelinumeroinen, vaikka niputtaisin jotkut pikkutavarat yhteen.

Myönnän, että minulla on edelleen liikaa tavaraa, vaikka olen vähentänyt sitä tänä vuonna paljon. Olen esimerkiksi kutonut viisi mattoa, joiden kuteet olen itse leikannut vanhoista vaatteista ja muista tekstiileistä. Eilen vein jälleen kassillisen vaatteita UFF:n laatikkoon ja tänään olen kerännyt ison muovikassillisen kierrätykseen kelpaamatonta tavaraa roskikseen. Aina jos kelpaa, annan tavaroita lapsilleni. Olen tehnyt tätä säännöllisen epäsäännöllisesti pitkin vuotta, mutta vielä ei ole näkyvissä kovin selvää muutosta tavaramäärässä. Toisaalta pyrkimyksenä ei ole päästä sataan tavaraan.

Tämä nettikirppikseni on ollut juuri sen näköinen kuin miten olen toiminut: täynnä sattuman satoa. Olen esimerkiksi avannut jonkun komeron ja silmiini on osunut siellä jotain, mitä en ole tarvinnut aikoihin, jolloin päätän että laitan sen kirppikselle. Tavarat ovat siis tulleet myyntiin sattumanvaraisesti ilman mitään suunnittelua.

Olen kuitenkin huomannut, että on helpompi toimia, jos on jonkinlainen suunnitelma, johon voi nojautua. Siksi mieleen tuli erilaisten teemojen käyttäminen. En ehkä vieläkään ala kamalasti etukäteen miettiä, mitä pistän myyntiin, mutta teeman olemassaolo auttaa minua hakemaan oikeasta paikasta.

Uskon, että teemat tekevät tästä asiakkaillekin mielenkiintoisemman paikan käydä vierailulla.
Tervetuloa katsomaan!

Postimaksut nousivat - ei vaikutuksia kirppiksellä

Itellan postimaksut nousevat tästä päivästä alkaen. Arvioin pikaisesti, että prosentteina korotukset ovat keskimäärin 10 prosenttiyksikköä. Sehän tarkoittaa, että jos on huomannut sijoittaa ikimerkkeihin, niin on päivässä tienannut tosi hyvin! Mieleeni tuli myös, että on harmillista, ettei Itellalla ole kilpailijaa. Nyt se voi monopoliasemassa hinnoitella postipalvelut aivan oman mielensä mukaan!

Joka tapauksessa katsoin tässä kohtaa aiheelliseksi tarkistaa kirppiksen toimituskuluja. Nehän muodostuvat postimaksusta ja pakkauskuluista. Joudun näet hieman veloittamaan pakkaustarvikkeista, sillä koska tämä ei ole kauppa, niin tarvikkeita ei ole valmiina varastossa. Päätin kuitenkin, että en nosta toimituskuluja, vaikka Itella nostikin.

Toimituskulut löytyvät kirppiksen toimintaperiaatteista täällä.

Postimaksut tekevät harmittavan ison osan tavaran lopullisesta hinnasta. Itellan hinnat ovatkin välillä aiheuttaneet epämieluisia yllätyksiä asiakkailleni.

Olettehan muuten huomanneet, että joskus kannattaa ostaa useampi tavaralla samalla kertaa: saa yhdellä postimaksulla enemmän!

Siispä tulkaahan ihmiset tekemään ostoksia kirppikseltä!

Ähkyä garderoobissa

Osuin lukukierroksellani muutamaan blogiin, joissa annetaan julkisia lupauksia keskellä kesää! Perinteisestihän lupauksia annetaan uuden vuoden alkajaisiksi tulevalle vuodelle. Kohtaamissani blogeissa annetaan kesken kaiken elokuussa loppuvuotta koskevia lupauksia!

Kokonaiselle vuodelle tehtyjä lupauksia voi tietysti olla vaikea pitää, koska vuoden kuluessa ne voivat unohtua. Siksi keskellä vuotta annetut lupaukset saattavat jopa toimia ja varsinkin, jos lupaus julkaistaan blogissa ja jos sille tehdään oma logo.

Nimim. Tosikko julisti itsensä ostokieltoon loppuvuodeksi, jolloin ei saa ostaa yhtään tavaraa edes kirpputorilta. ”Rangaistuksen ja katumusharjoitusten lisäksi kannustan itseäni iloitsemaan jo omistamistani kauniista vaatteista, yhdistelemään niitä uusilla tavoilla ja uudistamaan vanhentuneita erilaisilla luovuutta kehittävillä käsityö- ja askartelutekniikoilla.”

Nimim. Mielitty peesaasi Tosikkoa, mutta ei ryhtynyt yhtä askeettiseen malliin, vaan antaa itselleen luvan hankkia käytettyjä vaatteita, kankaita ja lankoja edelleen kirpputorilta. ”Ajatuksena ei suoranaisesti ole ekologinen ajattelu, vaan enemmänkin rahan säästäminen, omien ompelutaitojen ja kekseliäisyyden kehittäminen sekä kangas- ja lankavarastojen pienentäminen.” Mielitty antoi projektille logon ja nimen ”Garderoobi kierrättäen”.

Nimim. Heisi tarrautui haasteeseen: ”Garderoobini lisääntyköön tämän vuoden loppuun asti vain käytetyistä vaatteista ja asusteista! Mukaan hyväksytään rajatapauksina ja harkinnan mukaan myös kierrätysmateriaaleista tehdyt kamppeet, suomalaiset käsityöt sekä suomalaista alkuperää olevat uudet vaatekappaleet.”

Näin poikkeuksellista on siis tapahtunut. Asian mielenkiintoa lisää se, että lupaukset käsittelevät ostamisen ja siten samalla kuluttamisen vähentämistä. Asialla ovat naiset ja kieltäymyksen pääosassa ovat vaatteet. Miehille vaatteiden ostolakko ei olisikaan mikään juttu, näkeehän jo kauppojen vaateosastojen koosta, että naiset ovat suurin asiakasryhmä.

Lupausten takana ei siis ole, ainakaan pelkästään, ekologinen ajattelu. Mikä sitten? Taustalla näyttäisi olevan jotain suurempaa kuin tavallinen morkkis. Sehän on kaikille shoppailijoille tuttua silloin tällöin, mutta tunne menee yleensä aika pikaisesti ohi. Olisiko kysymys tavaraähkystä?

Itse olen alkanut uskoa, että suuri tavaramäärä vie tilaa ajatuksilta ja luovuudelta. Energia ja hyvinvointi kärsivät tavarakaaoksen keskellä. Joskus tuntuu, että ne suorastaan imevät happea! Tunnen myös omakseni näiden lupausten tekijöiden ajatukset siitä, että vanhaa tavaraa pitäisi katsoa uudelleen ja uudella tavalla: yhdistelemään ja uudistamaan kehittämällä kekseliäisyyttä ja ompelutaitoja. Kierrätys ja käsityöt olisi nostettava kunniaan.

Itse yritän vähentää tavarakaaosta muun muassa laittamalla kaikenlaista myyntiin tänne kirppikselle. Samalla huomaan kekseliäisyyteni kasvavan käytettyjen tavaroiden uusiokäyttöä ajatellen.

Tervetuloa ostolakkolaiset ja kierrättäjät kirppikselle!

Kyselyn tulokset

Täällä oli muutaman viikon ajan kysely, jossa tiedustelin kävijöiltä, mitä he mieluiten ostaisivat nettikirppikseltä. Vaihtoehdot olivat askartelutarvikkeita, koruja, käsitöitä, lasten leluja, lasten vaatteita, naisten vaatteita, sisustustavaroita tai jotain muuta.

Vastaajia oli 17 ja yli puolet heistä hankkisi kirppikseltä mieluiten sisustustavaroita. Seuraavaksi mieluiten hankintalistalla olisi askartelutarvikkeet. Neljäsosalla vastaajista mahdollisia hankintoja voisivat olla korut ja naisten vaatteet. Muita harvemmin ostettaisiin käsitöitä, lasten leluja tai vaatteita tai jotain ihan muuta.

Vähän arvelinkin, että sisustustavarat nousisivat ykköseksi. Blogimaailmassa käy hyvin ilmi, että ihmiset ovat kiinnostuneita sisustamisesta. Sisustusblogeista ja alan muista sivustoista etsitään vinkkejä, joita sovelletaan omaan sisustustyyliin. Kodin sisustaminen on trendinä selvästi korkealla.

Sisustustavaroita kirppiksellä onkin ollut myynnissä jo jonkin verran ja laitan niitä edelleen. Koruja ja naisten vaatteita tulee myös myyntiin jatkossakin, samoin kirjoja, vaikka niiden suosiota en huomannut erikseen kysyä. Varsinaisia askartelutarvikkeita ei sen sijaan ole ollut lainkaan, joten siihen aion paneutua lisää.

Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Ideointikilpailun voittaja on valittu!

Kesän ideointikilpailuun tuli neljä kivaa vastausta. Kiitokset teille Liisa, Tuula, Pappi puikoissa ja Tuula!

Palkintoraatiin kuului tyttäreni ja minä, ja pohdimme pitkään, minkä idean valitsisimme voittajaksi. Kaikki olivat hyviä ja käyttökelpoisia: joulukoriste, silmukkamerkkaaja, hattukoru...

Tällä kertaa valitsimme voittajaksi (ensimmäisen) Tuulan unisiepparin, joka herätti mielikuvituksemme. Idea on hauska ja sen askartelemisessa jokainen voi edelleen käyttää luovuuttaan ja ideointikykyään.

Onnea, Tuula! Ota yhteyttä: teehamsteri at gmail piste com, ja kerro, mitkä korvikset valitset palkinnoksi.

EDIT: Tuula valitsi palkinnoksi nämä korvikset:

Kilpailu oli täällä ja saapuneet ideat löytyvät kommenteista.

Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille! Palataan uusien kilpailujen merkeissä myöhemmin! Ja tulkaahan muutenkin käymään! :)

Lomatauko ohi

Kirppiksen lomatauko on tällä erää ohi. Lomalla tulivat helteet, ja silloin parasta on hyvä kirja rennosti nautiskellen. Minun kesälukemistooni kuului Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo ties kuinka monetta kertaa. Se ihastuttaa hitaine elämäntapoineen ja hienostuneine käytöksineen! Todellista vastapainoa nykyelämälle, siis.

Kirjassa oli myös C. E. Brockin kuvitus vuodelta 1895, mikä täydensi tekstiä mainiosti. Kuvista sai hyvän käsityksen siitä, miten ihmiset entisaikaan pukeutuivat.


Toisaalta kuvat pyrkivät hieman häiritsemään kesälomailijan kuvitelmia, sillä vaikka kuinka yritin etsiä niistä herra Darcya tv-elokuvassa esittäneen Colin Firthin piirteitä, niin en löytänyt niitä. Toisaalta Firthin Darcy on niin selkeästi piirtynyt mieleeni, että pystyin sijoittamaan hänet Brockin piirtämien hahmojen tilalle :)



Mutta yhtä kaikki, ylpeys ja ennakkoluulo on aina yhtä ihana lukuelämys!