Lucia tuo valon

Nyt eletään vuoden pimeintä aikaa. Pimeys on varsinkin täällä Etelä-Suomessa todella mustaa, kun lumet sulivat pois. Tällä viikolla saamme kuitenkin valoa kaiken keskelle, sillä ensi lauantaina on Lucian päivä. Sitä vietetään valon juhlana. Ja ajatelkaa, vain kahdeksan päivää sen jälkeen on talvipäivän seisaus, mikä tarkoittaa, että päivä alkaa jälleen pidentyä!

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu vuosittainen Lucia-neidon valinta. Nykyajan pintakiiltoisessa, talouden ja markkinavoimien viitoittamassa maailmassa Lucia on varsin poikkeuksellinen ilmiö. Hän nimittäin tekee työtä ihmisten iloksi ilman että siihen liittyisi rahankeruuta missään muodossa. Lucia kiertää noin kuukauden ajan kouluissa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Hän tuo pimeimpään aikaan valoa ja iloa pienimmille ja heikoimmille niin kuin voisi kuvitella oikean Lucia-pyhimyksenkin tekevän.

Vanhassa Sankta Lucia -laulussa kiteytyy Lucian merkitys Pohjolan asukkaille:

”Auringon hylkäämän varjojen maan pimeisiin taloihin saapuu valkoisiin puettu, hiuksissaan valoa kantava Pyhä Lucia, joka lupaa pimeyden pian taas väistyvän ja päivän nousevan ruusuiselta taivaalta.”

Mistä joulun lahjat?

Ensimmäinen adventti meni ja joulun aika on alkanut. Korvatunturilla kiire saavuttaa huippunsa. Kaupat ovat pullollaan lahjatavaraa, joita on hankittu kasoittain asiakkaiden jouluostoksia varten. Taustalla soivat tutut joululaulut. Viime viikolla ei kaupoissa vielä näkynyt ruuhkia, mutta pikkuhiljaa ne varmaan tulevat. Ihmiset hypistelevät tavaroita, tönivät tungoksessa toisiaan ja hikoilevat talvivaatteissaan kassajonoissa. Monet kokevat ahdistuksen tunteita kaupoissa. Jotkut ovat lopettaneet joululahjojen oston kokonaan, koska joulun räikeä kaupallisuus on vieraannuttanut aidosta joulun tunnelmasta.

Useimmiten lahjoja on kuitenkin mukava antaa ja myös saada. Itse yritän välttää joulun tungosta hankkimalla lahjoja pitkin vuotta. Aloitan seuraavan joulun lahjojen oston jo joulun jälkeisistä aleista ja jatkan hankintojen tekemistä pitkin vuotta, kun jotain mukavaa ja edullista osuu kohdalle. Mutta vaikka kuinka järkeilen, niin jouluhypnoosi pyrkii ottamaan valtaansa ja jossain vaiheessa huomaan olevani ruuhkassa mukana. Koskahan sitä oppii? Toivon mukaan vielä joskus.

Viime vuosina olen hankkinut joitakin lahjoja myös divareista ja vanhan tavaran kaupoista. Se oli aikanaan suuri ajattelutavan muutos ja vaatii tarkkaa harkintaa, kenelle voi antaa lahjaksi käytettyä tavaraa. Keräilijät ovat varmasti kiitollisia harkitusta lahjasta, joka kartuttaa kokoelmaa. Kirpputoreja ja huutokauppoja kiertelevät arvostavat myös vanhaa tavaraa. Olen myös löytänyt blogeja, joissa pyritään täysin irti uuden tavaran ostamisesta. Nämä ovat nuoria, jotka eivät ajattele vain itseään tai lapsiaan, vaan koko maapalloa.

Mieleeni on jäänyt tutkimustulos, jonka mukaan nettikaupoista ostaminen on lisääntynyt ja nyt jo puolet suomalaisista internetin käyttäjistä ostaa lahjoja verkosta. Se on ymmärrettävää varsinkin näin joulun aikaan, sillä netin kautta ostokset voi tehdä täysin omassa rauhassa silloin kun itselle parhaiten sopii.

Tätä päivää, eli joulukuun ensimmäistä, kutsuttiin lapsuudessani pikkujouluksi. Silloin sai avata joulukalenterista ensimmäisen luukun. Nykyisin otan esille vanhan kalenterin, jonka luukut ovat jo vähän repsallaan, mutta joka mielestäni on aina vain yhtä kaunis.



Mukavaa joulunodotusta!