Muoti ja kierrätys

Yksi merkki nykyajan yltäkylläisyydestä on se, miten vahvasti muoti määrää. Vaatekaupoissa valikoima vaihtuu noin neljä kertaa vuodessa, muotiliikkeissä jopa 10 kertaa vuodessa. On kuluttajia, joiden mielestä edellisen kauden vaatteita ei voi enää pitää, vaikka mitään oleellisia muutoksia ei muodissa olisi tapahtunut.

Otin kuvan yhdestä aikanaan todella tyylikkäästä ja muodinmukaisesta boutique-jakusta. Sitä voisi muuten pitää ajattomana, mutta sen muhkeat olkatoppaukset paljastavat, että kysymyksessä on mennyt muoti. Uskon, että sen voi pukea ylleen sitten, kun leveät olkapäät tulevat jälleen muotiin. Muoti kun tulee ja menee sykleissä.

Muoti tarkoittaa tuotteiden tarkoituksellista vanhenemista, joka lisää kulutusta. Minun korvissani kalliiden asujen suunnittelijoiden ja tuottajien argumentointi hyvin tehtyjen vaatteiden pitkäikäisyydestä ja ekologisuudesta on kuulostanut ontolta. Todellisuudessa jotain juhla-asua saatetaan käyttää vain kerran. Mitä hyötyä silloin on, että asu on kestävä?

Aika mielenkiintoista oli lukea viikonlopun iltapäivälehdestä Jaakko Selinin tekstiä, jonka mukaan julkkikset lainaavat muotitalojen ylimääräisiä mallikappaleita. Siis niitä, joita ei ole jostain syystä huolittu tuotantoon. Periaatteessa ekologisuus voisi silloin toteutua, mutta herää kysymys, lainaako joku muu julkkis vaatetta enää sen jälkeen, kun yksi on sen tehnyt.

Mieleeni tulee kuningatar Silvian puvut, joita vastikään esiteltiin televisio-ohjelmassa. Puvut olivat uskomattoman kauniita. Ne olivat loistokkaita arvokkaine kankaineen, kultalankoineen, helmineen ja paljetteineen, mutta yhden käyttökerran jälkeen ne täyttävät nyt jonkun museon. Vaikka yleisesti kannatetaan sellaisten tuotteiden ostamista, jotka ovat kestäviä ja josta tekijä on saanut kunnon korvauksen, niin miten ekologisesti perusteltu kallis juhla-asu todellisuudessa on?

Kierrätysajattelu on vähitellen saavuttamassa myös valtakunnan silmäätekevät. Viime itsenäisyyspäivän linnan juhlissa nähtiin jo useampi aito vintageasu ja monta kierrätysmateriaalista valmistettua pukua. On hienoa, että kierrätysaatetta levitetään näin näyttävästi. Mutta miksi minut valtaa kuitenkin lievästi skeptinen olo? Alkaako kierrätys - etenkin vaatteiden ja asusteiden kierrätys - olla jonkinlainen muotisuuntaus sinällään, kun jo varakkainkin väestönosa osallistuu siihen?

Periaatteessa kysymyksessä on tietysti hyvä asia. Mutta trendien ollessa kysymyksessä tulee mukana myös lieveilmiöitä, joihin olisi hyvä olla varautunut. Eniten pelkään, että kierrätystermin käyttö laajenee vähitellen koskemaan jotain sellaista, missä on kierrätysaatetta enää vain sana. Silloin yleistermi ”kuluttaja” voidaan muuttaa termiksi ”kierrättäjä”.

Ikkuna uusiksi!

Laitoin tuonne kirppiksen yläosaan, ”näyteikkunaan”, valoisamman ja vähän keväisemmän kuvan. Siellä näkyy joitakin tavaroita, joita on tällä hetkellä myynnissä, eli sydämiä, koruja ja maljakoita. Tosin muutamia niistä en ole ehtinyt vielä esitellä, mutta pian sekin tapahtuu.

Haapapuusta tehtyjä sydämiä esittelin viimeksi täällä.



Lasisen, sydämenmuotoisen lasipainon hinta on 6,00 euroa.


Sydänrasiat ovat täällä.



Kivaa loppuviikkoa kaikille!

Sydämen muotoiset peltirasiat

Nyt olisi tarjolla karkeille tai napeille somat sydämenmalliset peltirasiat. Kaikki rasiat ovat erinomaisessa kunnossa.



Kaunis, enkelinkuvalla somistettu tumman viininpunainen peltirasia on uusi. Sen koko on noin 16cm*18cm ja hinta 3,50 euroa.

Alempana on kaksi vaaleansinistä sydänrasiaa, jotka sopivat myös sisäkkäin. Ne olen jo vienyt kierrätykseen.

Kirjakauppaa

Kirjoja on mukava myydä kirppiksellä, sillä niiden kierrättäminen on jo niin vakiintunutta, ettei kukaan ihmettele vanhojen kirjojen kauppaa. Kirja ei menetä arvoaan sillä, että useampi ihminen lukee sen.

Kirja on myös helppo pistää pakettiin ja postiin, joskin haittapuolena voi olla, että se on paksu ja painava, jolloin toimituskulut nousevat. Tässä kuitenkin kirjoja, joille on löytynyt halukkaita ostajia.



Kirjojen ystävänä voin taata, että kirjojen kauppa jatkuu edelleen! Puolin ja toisin :)

Syntymän lahja

Onko sinulla perheessä tai ystäväpiirissä odottavaa äitiä? Täällä voisi olla lahjaidea vauvan syntymälle. Eilen esittelemäni sydämet voisivat olla lahjasetti tyttölapsen syntymän yhteydessä äidille ja vauvalle.



Ensimmäiset sydänsetin tilaajat saavat sen pakattuna vaaleanpunaiseen lahjalaatikkoon, jossa on kohokuvioidut isommat ja pienemmät jalanjäljet. Lahjasetin hinta on 11,50 euroa.

Tästä lahjasetistä on iloa pitkälle tulevaisuuteen, sillä hertat ovat ihania sisustusesineitä!

Esittelen myöhemmin lahjaversion poikalapsen syntymälle.

Ystävälle

Ystäväni merkkipäivän ja tulevan ystävänpäivän innoittamana esittelen lisää suosittuja, omaa tuotantoa olevia haapasydämiä, tai herttoja kuten ne Hertanpäivän kunniaksi nimesin. Mielestäni nämä ovat erinomaisia lahjoja, sillä ne ovat taatusti kotimaista käsityötä.

Alunperin suunnittelin hertan pannunaluseksi, mihin se ilman koristeluja sopii mainiosti. Vain lisäämällä nauhan siitä tulee kaunis koriste.


Hertta on jo sellaisenaan ainutlaatuinen, mutta todella omaleimainen siitä tulee, jos sen koristelee itse. Eräs täältä sellaiset ostanut muun muassa koristeli sen ristipistotyöllä! Hienolla idealla voi korostaa käsityötä ja tehdä lahjasta antajansa näköisen.

Hertat on tehty kauniista haapapuusta, joka on vaaleaa eikä siinä ole oksakuvioita lainkaan. Hertat ovat pisimmältä kohdaltaan 15,5 cm korkeita ja leveimmältä kohdaltaan 14,5 cm leveitä. Ne ovat käsittelemättömiä, joten ne voi vaikkapa maalata oman mielensä mukaan.

Kaarevan tuotteen tekemisessä syntyy paljon hukkapaloja. Niinpä piirtelin ajankulukseni yhteen hukkapalaan pienen sydämen. Syntyi pikkuhertta!



Pikkuhertat ovat täysin yksilöllisiä, sillä niille ei voi aivan samalla tavalla tehdä muottia kuin isommille. Pikkuhertat ovat noin 6,5 cm korkeita ja noin 7 cm leveitä.

Isomman hertan hinta ilman koristeita on 5,80 euroa.
Pikkuhertan hinta ilman koristeita on 2,90 euroa.

Vanhat postaukset pois

Tavaroita ei viitsi nettikirppikselläkään roikottaa kuukausitolkulla, eikä vanhoja tavarailmoituksia jaksa katsella uudelleen. Toivonkin, että saan poistettua vanhimpia postauksia pois sitä mukaa, kun saan tavaroita myytyä.

Pistän tähän nyt kuvakollaasin sellaisista myydyistä tavaroista, joiden postaukset olen poistanut ja näin tulen tekemään jatkossakin.

Kierrätystä lahjapaketeissa

Olen aina antanut joululahjoja runsain mitoin. Olen myös kokenut sydämen asiaksi miettiä lahjan sopivuutta lahjansaajalle. Sen vuoksi lahjojen valintaan on kulunut paljon aikaa. Lapseni ovat pienestä pitäen tottuneet saamaan monta pakettia. Vaikka ajatukseni ovat muuttuneet vuosien kuluessa siihen suuntaan, että pienempikin määrä riittäisi, koen vaikeaksi muuttaa tapojani.

Yritin tänä vuonna jarrutella lahjojen hankintaa pitäen mielessä ekologisia näkökohtia. Osittain onnistuinkin ja niinpä kuusen alla oli selvästi enemmän todelliseen tarpeeseen tulevaa käyttötavaraa kuin aikaisemmin. Kirjoja pidän asiallisina ja niitä meni pakettiin jokaiselle. Uutena vetona oli pari kierrätyslahjaa.

Tänä vuonna syvennyin erityisesti lahjojen paketointiin, jolloin pyrin huomioimaan materiaalien kierrättämisen.

Pakettikortit tein vanhoista joulukorteista. Tässä pakettikortissa käytin osia kolmesta kaksiosaisesta kortista: lintukorttia, sinistä korttia, jossa oli usealla kielellä jouluntoivotuksia sekä vihreää korttipohjaa, josta irrotin vanhan kuvan.

Lahjapaperina käytin tällä kertaa yksivärisiä papereita. Somistin paketit tekemällä niihin vanhoista lahjapapereista vyötteet.



Ideoin lisäksi muita koristeita paketteihin. Tässä paketissa on pikkuiselle leikkimistä varten vanhan pipon tupsut ja nauhana äitinsä lapsena letittämä nauhanpätkä.

Virkkasin myös sydämiä pakettien somisteiksi.


Niin kauan kuin muistan, siis lapsesta saakka, minulla on ollut tapana ottaa talteen pakettien nauhat. Nautin siitä, kun sain jouluhössötysten jälkeen kaikessa rauhassa nyplätä nauhoja auki, silitellä ne suoriksi ja keriä ne rullalle. Seuraavana jouluna käytin nauhat uudelleen.

Näin paljon vanhoja nauhoja en yleensä ole pakettiin laittanut yhdellä kertaa. Tällä paketilla oli kuitenkin erityinen tarkoitus: ilahduttaa pikkuista lahjansaajaa, jota toistaiseksi kiinnostaa enemmän kiharaiset nauhat kuin paketin sisältö. :)


Panostamiseni paketointiin huomattiin. Perhe ihaili aidosti paketteja ja huomasin, että monet koristeet pistettiin visusti talteen. Ehkä ne menevät uusiokäyttöön. Itse ainakin otin omista ihanista lahjapaketeistani jälleen erilaista materiaalia talteen ensi vuotta varten :)

Onko sinulla tapana uusiokäyttää pakkausmateriaaleja?

Hyvää joulua!

Kirppis toivottaa kaikille asiakkailleen ja muillekin täällä poikenneille

Hyvää joulua ja
onnellista vuotta 2009!

Tavataan taas ensi vuoden puolella.

Lucia tuo valon

Nyt eletään vuoden pimeintä aikaa. Pimeys on varsinkin täällä Etelä-Suomessa todella mustaa, kun lumet sulivat pois. Tällä viikolla saamme kuitenkin valoa kaiken keskelle, sillä ensi lauantaina on Lucian päivä. Sitä vietetään valon juhlana. Ja ajatelkaa, vain kahdeksan päivää sen jälkeen on talvipäivän seisaus, mikä tarkoittaa, että päivä alkaa jälleen pidentyä!

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu vuosittainen Lucia-neidon valinta. Nykyajan pintakiiltoisessa, talouden ja markkinavoimien viitoittamassa maailmassa Lucia on varsin poikkeuksellinen ilmiö. Hän nimittäin tekee työtä ihmisten iloksi ilman että siihen liittyisi rahankeruuta missään muodossa. Lucia kiertää noin kuukauden ajan kouluissa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Hän tuo pimeimpään aikaan valoa ja iloa pienimmille ja heikoimmille niin kuin voisi kuvitella oikean Lucia-pyhimyksenkin tekevän.

Vanhassa Sankta Lucia -laulussa kiteytyy Lucian merkitys Pohjolan asukkaille:

”Auringon hylkäämän varjojen maan pimeisiin taloihin saapuu valkoisiin puettu, hiuksissaan valoa kantava Pyhä Lucia, joka lupaa pimeyden pian taas väistyvän ja päivän nousevan ruusuiselta taivaalta.”

Joulun somistuksia nettikirppikseltä!

Uudistin nettikirppiksen sivujen yläosan ilmeen, "näyteikkunan", jouluisemmaksi. Siellä näkyy tavaroita, joita kirppiksellä on tällä hetkellä myynnissä, mm. sydämiä, enkeleitä ja kynttilänjalkoja.

Käsityönä tehdystä sydämestä oli tarkempi esittely täällä. Jos haluat ostaa sellaisen näin joulun alla, laitan siihen koristeeksi tuollaisen kauniin puna-kultaisen raitanauhan.

Alla olevassa kuvassa on lisäksi esillä pitsitaulu, joita esittelin täällä ja täällä.


Lämmintä joulunodotusta!

Mistä joulun lahjat?

Ensimmäinen adventti meni ja joulun aika on alkanut. Korvatunturilla kiire saavuttaa huippunsa. Kaupat ovat pullollaan lahjatavaraa, joita on hankittu kasoittain asiakkaiden jouluostoksia varten. Taustalla soivat tutut joululaulut. Viime viikolla ei kaupoissa vielä näkynyt ruuhkia, mutta pikkuhiljaa ne varmaan tulevat. Ihmiset hypistelevät tavaroita, tönivät tungoksessa toisiaan ja hikoilevat talvivaatteissaan kassajonoissa. Monet kokevat ahdistuksen tunteita kaupoissa. Jotkut ovat lopettaneet joululahjojen oston kokonaan, koska joulun räikeä kaupallisuus on vieraannuttanut aidosta joulun tunnelmasta.

Useimmiten lahjoja on kuitenkin mukava antaa ja myös saada. Itse yritän välttää joulun tungosta hankkimalla lahjoja pitkin vuotta. Aloitan seuraavan joulun lahjojen oston jo joulun jälkeisistä aleista ja jatkan hankintojen tekemistä pitkin vuotta, kun jotain mukavaa ja edullista osuu kohdalle. Mutta vaikka kuinka järkeilen, niin jouluhypnoosi pyrkii ottamaan valtaansa ja jossain vaiheessa huomaan olevani ruuhkassa mukana. Koskahan sitä oppii? Toivon mukaan vielä joskus.

Viime vuosina olen hankkinut joitakin lahjoja myös divareista ja vanhan tavaran kaupoista. Se oli aikanaan suuri ajattelutavan muutos ja vaatii tarkkaa harkintaa, kenelle voi antaa lahjaksi käytettyä tavaraa. Keräilijät ovat varmasti kiitollisia harkitusta lahjasta, joka kartuttaa kokoelmaa. Kirpputoreja ja huutokauppoja kiertelevät arvostavat myös vanhaa tavaraa. Olen myös löytänyt blogeja, joissa pyritään täysin irti uuden tavaran ostamisesta. Nämä ovat nuoria, jotka eivät ajattele vain itseään tai lapsiaan, vaan koko maapalloa.

Mieleeni on jäänyt tutkimustulos, jonka mukaan nettikaupoista ostaminen on lisääntynyt ja nyt jo puolet suomalaisista internetin käyttäjistä ostaa lahjoja verkosta. Se on ymmärrettävää varsinkin näin joulun aikaan, sillä netin kautta ostokset voi tehdä täysin omassa rauhassa silloin kun itselle parhaiten sopii.

Tätä päivää, eli joulukuun ensimmäistä, kutsuttiin lapsuudessani pikkujouluksi. Silloin sai avata joulukalenterista ensimmäisen luukun. Nykyisin otan esille vanhan kalenterin, jonka luukut ovat jo vähän repsallaan, mutta joka mielestäni on aina vain yhtä kaunis.



Mukavaa joulunodotusta!

Juhlitaan lapsen oikeuksia!

Tänään vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää ja samalla alkaa lapsen oikeuksien 20-vuotisjuhlavuosi. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja virkistykseen. Olen aina kunnioittanut lapsen oikeuksia, mutta en ole koskaan tutustunut, mitä ne virallisesti ovat. Niinpä tänä aamuna syvennyin aiheeseen eri sivustoilla.

Lapsiasiavaltuutetun sivusto on keskeinen paikka, kun haluaa tietoa lapsen oikeuksista. Siellä voi muun muassa käydä tutustumassa koulukiusaamista koskevaan tutkimukseen tai käydä allekirjoittamassa kuritusväkivaltaa vastustava Euroopan Neuvoston vetoomus.

Lasten sivuilta selviää, mitä lasten oikeudet ovat. Siellä on myös lasten kommentteja ja piirustuksia eri aiheista. Minua kosketti erityisesti kohdassa ’Minulla on oikeus tuntea oloni turvalliseksi’ tuntemattoman tekijän sarjakuva kiusaajista. Siinä ei ollut onnellista loppua, vaikka lapsen piirustuksessa niin voisi odottaa.

Etsiskelin myös tapahtumia, joilla päivää juhlistetaan. Tässä joitakin:

Vantaalla Taikalamput syttyvät -tapahtuma Vantaan kaupungintalon pihalla ja Taidetalo Pessissä.

Tampereella päivää juhlistetaan teemalla ’Oikeus leikkiä!’. Heti aamulla Tampereen katukuvaan ilmestyy koululaisten maalaamia lapsen oikeuksia julistavia lapsihahmoja sekä Pii Poossa tuunattuja tuoleja. Ne kehottavat suuntaamaan askeleet tapahtumapaikalle Finlaysonin alueelle.

Lahdessa on Lapsen oikeuksien päivän konsertti Lahden musiikkiopistolla .

Leppoisaa, leikkisää ja virkistävää Lapsen päivää!

Vanhoja tarroja

Keräileekö kukaan vanhoja tarroja? Olen aikanaan laittanut talteen tarroja, keräilymielessä ehkä, vaikka en VARSINAISESTI olekaan niitä kerännyt. Jos joku haluaa ostaa edullisesti, niin tarjolla olisi nyt vähintään 20 vuotta vanhoja tarroja eri aiheista. Voin myös vaihtaa tarroja postikortteihin.

Autoja: Ralli-Toyota sekä nimitarroja kahta kokoa & Suzuki kuvatarroja neljä erilaista.


It-tarroja ajalta, jolloin veivattava puhelin muuttui näppäiltäväksi ja telefaxit olivat uusia. Kaksi erilaista arkkia.



Muitakin vanhoja tarroja löytyy. Kysy, jos kiinnostaa!

Käden taidoissa korostuu yksilöllisyys

Monet viime aikojen puhutuimmista aiheista kaikkialla liittyy ekologisuuteen, kotiin ja yksilön vastuuseen. Lisäksi monissa blogeissa, joita seurailen, korostetaan yksilöllisyyttä ja aitoutta. Kun näitä ajatuksia kokoaa yhteen, voi huomata, että monella ostospaikkojen kärjessä eivät suinkaan ole paljon mainostetut ostosparatiisit.

Aivan viime aikoina onkin käynyt ilmi, että pienet lähikaupat ovat alkaneet kasvattaa myyntiään. Voi olla, että äänekkäät julkiset kannanotot ostosparatiiseja vastaan ovat vaikuttaneet tähän suuntaan. Toisaalta voi olla, että ihmiset ovat kyllästyneet toisiaan muistuttaviin kauppakeskuksiin, joissa samojen ketjujen liikkeet ovat samoine pintamuotituotteineen vieri vieressä. Ihmiset alkavat saada tarpeekseen liian valmiiksi pureskellusta (lue=laskelmoidusta) liike- ja tuotetarjonnasta.

Usein yksilöllisyyttään korostavat individualistit kiertävät aktiivisesti second hand -shopeissa ja kirpputoreilla, ja hakevat oman tyylinsä mukaisia tuotteita. Jotkut kaivelevat jopa jätelavoja. Heidän silmissään käytetty tavara ei ole vain vanhaa, poisjoutavaa tai jätettä, vaan tuoretta, houkuttelevaa ja aitoa.

Nykyajalle on tyypillistä myös kodin kasvanut merkitys. Oman kodin sisustamiseen, ruoanlaittoon ja puutarhanhoitoon satsataan innostuksella ja intensiteetillä. Jokakodin arjesta on tullut lifestylea.

Samaan ilmiöön liittyy ihmisten halu tehdä jotain käsillään. Käsityön, tai väkerrysten ja näperrysten, kuten monet blogeissaan käden töitään nimittävät, suosio on jatkuvasti kasvanut. Netissä on valtavasti blogeja, joissa esitellään neuleita, ompelutöitä, koru- ja lasitöitä, nukkekoteja sekä paperiaskarteluja. Myös tuunaaminen on suosittua käsityötä. Vanhoja tavaroita kunnostetaan mieleisiksi omin käsin ja näinkin korostetaan yksilöllisyyttä. Olen usein nähnyt todettavan, että käsityö elää renessanssia (muun muassa Janina Andersson toteaa näin blogissaan).

Uskon vahvasti, että tulevaisuuden trendinä on yksilöllisyys, jossa yhdistyy ekologisuus ja käsityö. Mainiona esimerkkinä tästä on kierrätysmateriaaleista vaatteita ja käyttötavaroita valmistava Globe Hope, josta vastikään uutisoitiin Kauppalehdessä otsikolla ”Globe Hopen pää pulpahti pinnalle”. Yhtiön alkutaival on ollut taloudellisesti raskas, mutta toivoa menestyksestä tuo liikevaihdon reipas kasvu viime vuosina. Viime tilikaudella yhtiö sitten viimein pinnisti tuloksensa plussalle. Toivotan onnea ja menestystä edelleen!

Hertta

Keskellä miehistä viikkoa, Terhon ja Reiman päivän välissä, on Hertan päivä. Sen kunniaksi täällä on tarjolla suunnittelemiani herttoja. Miesten viikolle nämä hertat sopivat paitsi Hertan päivän vuoksi myös siksi, että ne ovat taitavan mieheni sorvaamia.

Hertat ovat pisimmältä kohdaltaan 15,5 cm korkeita ja leveimmältä kohdaltaan 14,5 cm leveitä. Hertan paksuus on 1,5 cm. Hertat on tehty kauniista haapapuusta, joten niissä ei ole oksankuvioita ollenkaan.

Ne ovat myös käsittelemättömiä, joten niitä voi käyttää pienen pannun alusena.

Voit myös itse koristella hertan maalaamalla, serveteillä, decoupage-tekniikalla tai millä vain, mikä luovalle ihmiselle tulee mieleen.

Hertoissa on lenkki, josta sen voi ripustaa seinälle. Lenkkiin voi pujotella nauhaa ripustusta tai koristelua varten.

Yhden hertan hinta on 5,80 euroa.

Herttaisia syyshetkiä!

Kesän muistoja

Kesäaika lähestyy loppuaan. Vielä on tämä viikko aikaa nauttia varhaisista aamuista ennen kuin kellot siirretään tunnin taaksepäin ja nukutaan tunti pidempään.

Mitä muistoja tästä kesästä jäi? Kurja sanoa, mutta minulle jäi päällimmäiseksi sellainen muisto, että kunnon kesä ei koskaan tullut. Vielä elokuussa odotin ja toivoin, että tulisi vielä intiaanikesä ja elokuun tummat, lämpimät illat. Mutta kuten tiedämme, se jäi haaveksi.

Onneksi kesään osui pari sopivaa terassipäivää, jolloin sai iloitella ystävien kanssa auringossa. Kavereiden kanssa tuli myös kahteen otteeseen käytyä Tallinnassa ja kerran Tukholmanristeilyllä ja silloinkin ilmat olivat suotuisat. Jäätelö ja mansikat maistuivat ilmoista riippumatta, uudet perunat olivat yhtä maukkaita kuin ennenkin ja herneitä tuli syötyä vanhaan malliin. Myös dekkareita tuli ahmittua.

Siinäkö kaikki? Tylsänpuoleinen kesä on takana, sillä monia perinteisiä juttuja jäi syystä tai toisesta tekemättä. Esimerkiksi taidenäyttelyt ja kesäteatterit jäivät väliin, vaikka ne ovat jo olleet ihan perinteisiä kesähuveja. En pessyt mattoja laiturilla enkä itse asiassa tainnut edes käydä millään laiturilla. Suomen kesän valosta, kasvien vehreydestä ja ulkoilman puhtaudesta nautin silti täysin rinnoin. Millainen kesä sinulla oli?

Kesäaikaa kesti seitsemän kuukautta. Ensi sunnuntaina vetäydymme talviaikaan, mutta jo viiden kuukauden kuluttua alkaa uusi kesäaika. Jospa ensi kesä olisi oikea toiveiden kesä!

Mutta vielä on tätä kesää jäljellä tämä viikko!

Melkein naisten viikko

Naistenviikkoa vietetään, ainakin puolivirallisesti, heinäkuussa. Silloin kalenterissa on seitsemänä päivänä peräkkäin naisten nimipäivä. Viikko alkaa 18. päivä ja se päättyy siihen, että Jaakko heittää kylmän kiven järveen 25. päivä.

Nyt on syksy pitkällä, vedet ovat kylmenneet, mutta nyt alkoi viikko, jolloin naisilla on kuutena päivänä peräkkäin nimipäivä. Viikon lopuksi nimipäiväänsä viettää Uljas.

Tällä viikolla laitan myyntiin erityisesti naisille suunnattua tavaraa: vaatteita, koruja ja muuta mukavaa.

Nähdään nettikirppiksellä!

Kirjojen ystävä

Perjantaina on Aleksis Kiven päivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä.

Olen pienestä pitäen ollut kirjojen ystävä. Kotoani en lukemisen mallia saanut, mutta minulla oli onni asua vain parinsadan metrin päässä kirjastosta. Poikkesin sinne lapsena tämän tästä.

Jouduin uuden tilanteen eteen, kun olin lukenut kirjaston kaikki lasten ja nuorten kirjat. Sen jälkeen siirryin varovasti aikuisten osastolle, joka tuntui valtavalta. Muistan, miten olin hämmentynyt, kun kuljin hyllyjen editse ja lueskelin kirjojen selkämyksistä nimiä. Minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, mistä lukeminen kannattaisi aloittaa.

Kun ensimmäinen tuttu nimi sattui kohdalle, tartuin siihen: Markku Veijalainen. Hän oli 60-luvulla Suomen ensimmäisiä pop-musiikin toimittajia, joten teininä tietysti tunnistin kirjoittajan. Teoksen nimi ei ole kuitenkaan jäänyt mieleeni, mikä ehkä johtuu siitä, että en tykännyt siitä. Ensimmäinen käyntini aikuistenosastolla olikin sen vuoksi pieni pettymys.

Sen jälkeen kirjastossa käyntieni määrä väheni, ja elämässäni alkoi uusi vaihe: liityin Suureen suomalaiseen kirjakerhoon nuorena neitosena, kirjakerhon alkuaikoina. Sitä kautta sain kerättyä pienen oman kirjakokoelman ja aloin vähitellen pitää kirjoja aarteina.

Vuosien varrella aloin ostaa kirjoja myös kaupoista ja joskus monen vuoden jäsenyyden jälkeen jätin kirjakerhon. Tunnen kuitenkin edelleen kiitollisuutta kirjakerholle siitä, että sitä kautta pääsin niin vaivattomasti käsiksi mestarillisiin teoksiin - posti kun toi kirjan kotiin asti.

Kun lapset olivat pieniä, aloin uudelleen käyttää kirjaston palveluja ja vein heidät sinne. Nykyisin ostan paljon kirjoja myös kirppiksiltä, sillä kirja ei mielestäni menetä arvoaan siinä, että joku muukin on lukenut sen. Siitä kuitenkin olen tarkka, että kirjan on oltava hyvässä kunnossa.

Nyt minulla on satoja kirjoja useassa kirjahyllyssä. Se on minulle paljon, vaikka monelle muulle kirjankuluttajalle vähän. Tilani ovat kuitenkin rajalliset ja koska kirjoja alkaa olla pinossa myös pöydillä ja nurkissa, yritän pikkuhiljaa vähentää niitä. Tänä vuonna olen vienyt kaksi kassillista kierrätyskeskukseen ja alkuvuonna möin myös kirppiksellä niitä pari kassillista.

On ollut mukava huomata, että myös täällä nettikirppiksellä ovat kirjat käyneet kaupaksi. Niinpä laittelen niitä myyntiin lisää. Kannattaa myös kysyä, jos olet etsiskelemässä jotain tiettyä kirjaa!

Tervetuloa ostoksille!

Pitsisiä kangastauluja

Kirppisputiikissa on myynnissä suunnittelemiani pitsisiä kangastauluja. Taulut ovat kotimaisissa kullanvärisissä kehyksissä, jotka ovat kokoa 10x25.

Nämä taulut voi asettaa myös sarjaksi.

Tauluissa on takana rengas ripustusta varten ja ne voi asettaa myös pöydälle kuten valokuvakehykset.

Taulujen hinta on 7,00 euroa / kappale.


Tauluja on myös metallinvärisissä kehyksissä. Kysy lisää!