Kermakoita ja sokerikoita

Kerroin aikaisemmin, miten yksi keräilykohteistani on ollut sokerikot ja kermakot, ja laitan nyt kuvan muutamasta parista tänne.



Tämän lasisen parin kermakko on mummon vanha ja sokerikon löysin myöhemmin kirppikseltä.






Kuparinen pari on omalla tavallaan tosi viehättävä.

Iältään vanhin lienee tämä pari. Siitä löytyy Arabian piippuleima, jossa on kolme A-kirjainta. Sen perusteella pari on vuosilta 1928-1932.







Tämän parin löysin Arabian hinnastosta vuodelta 1936. Siitä selvisi, että ne kuuluvat osana AG-mallin kahviastiastoon.





Tämä pari on todennäköisesti 50-luvulta. Ne tuovat mieleen muistoja lapsuudestani, sillä meillä oli kotona samanlaiset. Ollapa silloin tajuttu, miten arvokkaiksi Arabian astiat joskus muuttuvat! Silloin nämä olivat arkiastioita ja kun kotiin hankittiin uusi astiasto, niin nämä joutivat mökille.

Tästä punaisesta maisemaparista keräilyinnostukseni sai 80-luvulla alkunsa. Ostin nämä silloin eräästä divarista, jonne oli kulkeutunut myös vähän vanhaa tavaraa. Siitä lähtien olen etsiskellyt kirppispöydiltä ja joistakin vanhan tavaran liikkeistä sokerikolle kantta, mutta en ole toistaiseksi onnistunut löytämään sitä.


Laitan lopuksi tähän kaksi muuta Arabian maisemakermakkoa. Ne herättävät kysymyksiä. Ensinnäkin punainen kermakko on selvästi pienempi kuin tavalliset kermakot. Olisiko maisemasta ollut myös mokka-astiasto, vai mihin tämä pieni kermakko voisi kuulua?

Myös harmaa maisemakermakko on kiinnostava, sillä yleisesti maisemaa on näkynyt sinisenä tai punaisena. Onko niitä vielä muitakin värejä?
Ovatko nämä kenties osia astiastoista, joita tehtiin pelkästään vientiin?

Jos joku tietää näistä enemmän, niin olisi mukavaa saada lisätietoa!

Kauniit hertat

Käsityöstä ja niiden tekijöistä on ollut paljon juttua lehdissä ja tuntuu, että aitoa käsityötä arvostettaisiin nykyisin enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten.

Juttujen innoittamana menin katselemaan erilaisia käsityöblogeja ja oli tosi hauskaa, kun löysin kahdesta blogista suunnittelemiani ja herttoja aivan uusissa kuoseissa.

Nirunnarun nyöreistä löytyi kerrassaan upeita maalattuja, servetein koristeltuja ja lakattuja herttoja!
Liisa oli tehnyt hertasta kummilusikan alustan, mutta valitettavasti hänen bloginsa on sittemmin piiloutunut salasanan taakse, joten sitä ei enää pääse kurkistamaan.


Itse olen somistanut näitä nauhoilla, pitseillä ja koruilla.



Oli ihanaa nähdä hertat niin kauniisti käsiteltyinä. Ne ovat suorastaan saaneet uuden elämän, joka toivottavasti jatkuu vielä pitkään!

Iloisia lukuhetkiä Lainakengissä

Nyt on tarjolla iloisia lukuhetkiä vauhdikkaan kirjan parissa! Tarina on elokuvastakin tuttu.


Jennifer Weiner: Lainakengissä, Loisto 2004, 476 sivua. Hinta 3,50 euroa.


"Mikä voi olla kauheampaa kuin sisko, joka varastaa ensin upouudet kengät ja sen jälkeen vielä poikaystävän?"

Olkatopattuja jakkuja

Luen viikonloppuisin lehtiä enemmän kuin muulloin, enkä silloin pistä merkille mitä asiaa luin mistäkin. Nyt huomasin paristakin lehdestä, että naisten muoti on mennyt veistoksellisempaan suuntaan, jolloin se pitää sisällään ainakin korostetun olkalinjan ja supistetun vyötärölinjan.

Sehän tarkoittaa sitä, että olkatoppaukset tulevat jälleen! Niillä kun saavutetaan helposti veistoksellinen vaikutus. Yhdessä lehdessä neuvottiin jopa olkatoppausten tekemistä tee-se-itse -tyyliin.

Noin vuosi sitten otin kuvan tyylikkäästä boutique-jakusta, jossa on muhkeat olkatoppaukset. Pohdin silloin, että koska muoti tulee ja menee sykleissä, jakun voi varmaan pukea taas ylleen sitten kun leveät olkapäät tulevat jälleen muotiin. Se aika on nyt!

Koska itselläni on harvemmin sellaisia tilaisuuksia, jossa voisin tuota upeaa jakkua pitää, päätin laittaa sen tänne myyntiin. Samalla katselin vaatehuonettani 'sillä silmällä' tarkemmin ja löysin toisenkin jakun myyntiin.

Kuvasin kummatkin vaatekappaleet päälläni, sillä suurten olkatoppausten vuoksi ne eivät asetu henkarille kunnolla kuvaamista varten.

---

Ensimmäisenä on kotimainen, Positiven, lohenpunainen takki/jakku. Se on kokoa 36 ja ulottuu pituudeltaan puoliväliin reittä. Lohenpunainen kangas on gobeliinimainen ja vuori on musta.

Takin huomiotaherättävänä yksityiskohtana on suuret samettipintaiset napit sekä edessä että hihansuissa.



Lohenpunaisen takin hinta on 11,00 euroa.


Toinen jakku onkin se, josta on täällä ollut kuva jo aikaisemmin. Se on ranskalainen boutique-juhlavaate, jossa on veistokselliset leikkaukset. Toinen kangas on asetaattia ja toinen, eli samettiosa, on 100% puuvillaa.


Alla tarkempaa kuvaa kankaista ja yksityiskohdista.


Veistoksellisen jakun hinta on 15,00 euroa.

Ostin joskus myöhemmin jakkuun sopivan mustan, suoran, polvipituisen samettihameen kokoa 36. Jos kiinnostaa, voin myydä myös sen! Ota yhteyttä: teehamsteri at gmail piste com.

Kamera-asiaa ja pitkä kuvioneule

Sain vihdoin kamerani huollosta. Siinä meni pidempään kuin oli alunperin arvioitu, mutta nyt siihen on uusittu piirilevy ja jotain muutakin. Korjauksen hinnalla saisi uuden kameran, mutta tällä kertaa se korjattiin. Ai, miksi?

Sain tuon kameran kaksi vuotta sitten lahjaksi ja lahjan antaja oli viisaana miehenä ottanut sille samassa yhteydessä kolmen vuoden vakuutuksen. Niinpä vakuutusyhtiö päätti, että kamera korjataan. Se näyttäisi toimivan ihan hienosti, joten olen tosi tyytyväinen, ettei tarvinnut investoida mitään. En voi kuitenkaan olla miettimättä, että kovin pitkä ei ollut kameran ikä, vain kaksi vuotta, kun se hajosi. Tehdäänkö nykytekniikka tarkoituksella sellaiseksi, että se on uusittava vähintään kahden vuoden välein? Näin kertakäyttökulttuurissa saattaa hyvinkin olla niin.

-----

Tänään räpsin kuvia pitkästä, persoonallisesta René Derhy!:n kuvioneuleesta (klikkaa kuvaa, niin kuva suurenee vähän).

Neule on pitkä ja ulottuu polviin asti ja se on kokoa M, joten se on minulle vähän liian iso (en ymmärrä, miksi olen joskus ostanut liian ison puseron...)


Materiaali on 20% villaa, 15% angoraa, 35% akryylia ja 30% polyamidia. Siinä on hauskat nallekuviot "timanttisilmineen" ja tupsuineen.


Pitkän kuvioneuleen hinta on 7,50 euroa.

Tunnustuksia

Kamerani on edelleen huollossa, enkä ole saanut tietoa, milloin se on valmis. Jotta kirppis ei jäisi aivan tyhjäkäynnille, kiitän nyt Kokkia viinissä saamastani tunnustuksesta ja haasteesta. Kiitos paljon, Annukka!


Haaste menee näin:

Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta

Haaste tuntui vaikealta. Täällä vierailleet ovat jo voineet todeta, että olen hamsteri ja kaiken keräilijä, joten siinä ei ole enää mitään paljastettavaa. Lopulta sain rutistettua itsestäni muutamia arkiseen elämään liittyviä totuuksia.


1. En pidä ruoanlaitosta, mutta silti kaappiin on kätkeytynyt valtava määrä reseptejä. Taka-ajatuksena on ollut, että jos kuitenkin vielä joskus innostuisin siitä. Vielä en ole.

2. Mieluiten juon ruoan kanssa vettä. Maitoa en ole juonut sen jälkeen, kun nuorempi lapseni syntyi maitoallergisena.

3. Kotona asuva perhe on pienentynyt yhteen henkilöön, minuun. Niinpä siivoaminen pitää tehdä ihan itse ja omassa rytmissä. Jostain syystä aikataulussani löytyy siivoamiselle paikkoja vain harvakseltaan.

4. Sisäisen rytmini mukaan olen iltaeläjä. Ulkoinen rytmi pistää nivelet liikkeeseen ja tanssiin.

5. Värini on vihreä; vaatteissa ja aatteissa, kotona ja ulkosalla. Odotankin kesää kiihkeästi.

6. Luulen, että en voisi elää ilman kirjoja. Vuosien kuluessa olen myös yhä enemmän kiinnostunut kuvataiteesta. Nyt nämä kaksi aihetta ovat yhdistyneet niin, että etsiskelen luettavaksi kirjoja, jotka kertovat taiteilijoista.

7. Olen rasittavalla tavalla kaksijakoinen: säästäväinen ja tuhlaaja, sosiaalinen ja erakko, ahkera ja laiska, innostava ja tylsä. Listaa voisi varmaan jatkaa loputtomiin, joten olkoon siinä!


Haaste on kiertänyt jo laajasti blogeissa, joten ajattelin, että en haasta enää ketään erikseen. Jos kuitenkin joku blogissani vieraileva haluaa ottaa haasteen vastaan, niin ota tästä vapaasti. Laita vain merkintä kommentteihin, niin tulen mielenkiinnolla katsomaan vastauksiasi!

Dekkareita 60-luvulta

Pimeä kamerani on tutkittavana. Alustavien arvioiden mukaan vika kuulostaa pahalta ja pahimmassa tapauksessa siitä on vioittunut piirilevy. Jos niin on, niin uutta ei kannata vaihtaa, koska korjaus tulisi kalliimmaksi kuin itse kamera... Näillä mennään ja katsotaan kuinka käy.

Tässä on vanha kuva SaPo-sarjan kirjoista, jotka ovat olleet keräilykohteenani. Kokeilen nyt pistää joitakin tuplakappaleita täällä myyntiin, jos vaikka sattuisi olemaan joku muukin, jota ne kiinnostavat. Kansista ei nyt sitten ole kuvia, mutta sarjaan tutustuneet tietävät kyllä, millaisia ne ovat. Näitä löytyy kirppiksiltä nykyisin tosi harvoin.


Kaikki kirjat on julkaistu WSOY:n SaPo-sarjassa 60-luvulla ja ne ovat ensipainoksia. Kirjat on vanhana ostettu ja moneen kertaan luetut, joten niiden kunto on samaa luokkaa kuin tuossa kirjahyllykuvassa (voit klikata kuvaa, niin näet sen suurempana). Hinnoissa näkyy myös kuntotason vaihtelu.

1. Andrew Garve: Polun pää (1963), 224 sivua, hinta 3,50 euroa.
2. Agatha Christie: Tuijottava katse (1965), 251 sivua, hinta 3,00 euroa.
3. Joyce Porter: Dover ja paksu Juliet (1967), 265 sivua, hinta 4,00 euroa.
4. Margery Allingham: Kohtalokas kotiopettajatar (1968), 264 sivua, hinta 4,20 euroa.
5. Nicholas Blake: Langat sekoavat (1968), 260 sivua, hinta 4,00 euroa.
6. John Wainwright: Huhtikuun murhat (1968), 228 sivua, hinta 3,80 euroa.
7. Joan Aiken: Vihan kylvö ((1968), 261 sivua, hinta 4,20 euroa.

Dekkareita tauolla

Oli tarkoitus laittaa jälleen kirjoja myyntiin enemmänkin. Sitten kävikin niin, että kamerani hajosi, enkä tiedä, koska saan sen korjautettua. Se hankaloittaa nyt kirppiksen toimintaa harmittavasti!

Koneen tiedostoista löysin pari aikaisemmin otettua kuvaa Sapo-dekkareista, joten menkööt ne nyt sitten!



Robert Crawford: Jäähyväiset pomolle, WSOY 2003, 165 sivua. Hinta 3,00 euroa.












Dashiell Hammett: Lasiavain, WSOY 1989, 226 sivua. Hinta 3,50 euroa.










Katselen olisiko muita kuvia, joista löytyisi myytävää tavaraa. Jos ei ole, niin täällä on sitten pakko pitää uusien tavararoiden osalta taukoa niin kauan, että saan kamerani kuntoon.

Ostoksia voi toki tehdä koko ajan!

Dekkareita naisilta

Tänään on tarjolla pari kirjaa naisdekkaristeilta.

Ensimmäisenä on Otavan Seven -sarjassa julkaistu Lisa Scottolinen Oikeus tuomita, 368 sivua. Kirjasta löytyy lisätietoa kustantajan sivuilta.
Kirjan kunto on uudenveroinen ja hinta 3,50 euroa.



Hyväkuntoinen SAPO-sarjan Dorothy L. Sayers: Yksi kuudesta, 368 sivua.
Hinta on 2,50 euroa.

Lukunautintoja

Jatkan vielä kirjojen poistamista. Nyt on vuorossa kolme hienoa lukuromaania, jotka kaikki ovat erinomaisessa kunnossa.


Kristin Hannah: Kaukaiset rannat, Gummerus 2003, 459 sivua. Hinta 7,00 euroa.










Tamara McKinley: Kesämyrsky, WSOY 2003, 331 sivua. Hinta 7,00 euroa. / MYYTY











Sunnuntain ystävänpäivän kunniaksi laitan vielä kirjan ystävyydestä.
Belva Plain: Nuoruudenystävät, WSOY 2002, 327 sivua. Hinta 7,00 euroa

Hyvää Ystävänpäivää!

Klassikkoja

Kirjojen vähentämisessä projekti ei ole edennyt niin kuin joskus kuvittelin. Tässä on jotain mystistä. Vaikka pistän yhden kirjan kiertoon, on kuin kaksi tulisi tilalle. Kummallista on myös se, että vaikka katselen kirjoja mukamas kriittisesti, on tosi vaikeaa löytää hävitettävää. Aina löytyy joku hyvä syy, miksi juuri sen kirjan pitää olla hyllyssäni. Miten ihmeessä saisin tämän hamsteripiirteen karistettua pois itsestäni?

Nyt kuitenkin pitkällisen harkinnan jälkeen laitan tänne kirppikselle kolme todellista klassikkoa! Nämä ovat kaikki uudenveroisia.


Charles Dickens: Suuria odotuksia (kovakantinen), Karisto 1992, 519 sivua.
Hinta 9,00 euroa. / MYYTY











Alain-Fournier: Ensirakkaus (pehmeäk.), Basam Books Oy 2003, 301 sivua.
Hinta 8,00 euroa.











D. H. Lawrence: Rakastuneita naisia, Gummerus 2006 (Loisto), 631 sivua.
Hinta 6,00 euroa.

Pinkkiä ystävälle

Ystävänpäivä lähestyy. Koska sen väriksi on vakiintunut pinkki, keräsin pinkit tavarat samaan postaukseen. Löytyisikö näistä jotain, millä voisi ilahduttaa ystävää?

Kynttilämansetti, jossa suuri pinkki kukka, 1,50 euroa.

Penaali (uusi), 0,60 euroa.

Laukun mallinen rasia, 2 euroa.

HIMin cd: Razorblade Romance, 3 euroa.

Pokkari: Lisa Cach, Ilman puudutusta, 2,50 euroa.

Neljä cd:tä

Pistän pitkästä aikaa myyntiin musiikkia; tällä kertaa neljä tyttäreltä jäänyttä cd:tä.

- E-type: Last Man Standing
- E-type: The Explorer
- Daze: Super Heroes
- Yxnollaykkönen: Yxnollaykkönen / MYYTY


Cd-levyjen hinta on 2,50 euroa/kpl.

Ystävänpäiväkortteja

Onko tapanasi ilahduttaa ystäviä lähettämällä ystävänpäiväkortteja?

Nyt on tarjolla erilaisia ystäväaiheisia kortteja hintaan 0,60 euroa / kpl. Kissaystävillekin sieltä löytyy hauskoja vaihtoehtoja (klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana).

Sisäkkäin olevat rasiat

Tiedättehän ne maatuskanuket, jotka kuuluvat itänaapurin kulttuuriin? Niissä yhden maatuskan sisältä tulee aina toinen maatuska.

Nyt olisi tarjolla vastaavalla idealla oleva itämainen pallonmuotoinen rasia. Yhden mustan pallon sisällä on kaksi pienempää palloa. Kaikissa on samanlainen vihertävän sävyinen koristemaalaus.


Rasiakokonaisuuden hinta on 3,30 euroa.

Veturien pienoismalleja

Viime postauksessa olleen albumin henkeen oikeastaan sopii nämä vanhojen junaveturien pienoismallit. Ne eivät ole leluja.

Ensimmäisenä on Bayerische S 3/6 höyryveturi.


Toisena on Henschel Wegmann 232. / MYYTY


Pienoisveturien hinta on 6 euroa / kpl.

Kierrealbumi valokuville tai keräilijälle

Tarjolla on kierreselkäinen albumi valokuville tai lehtileikkeille tai miksei vaikkapa keräilykansioksi. Laskin, että siinä olisi 25 lehteä, eli yhteensä 50 sivua.

Kansion koko on kierteineen 32,5 cm x 24 cm.

Kansio on käyttämätön, joten se sopii vaikka lahjaksi.

Kansion hinta on 5,00 euroa.

Ruusuja ja enkeleitä

Siitä eilen kattamastani kahvipöydästä voisin pistää likööripulloa lukuunottamatta kaikki myyntiin, niin tulisi kerralla enemmän tilaa. En sitten kuitenkaan lähtenyt sille linjalle.Nämä seuraavat tavarat voisin silti myydä, jos jotakuta kiinnostaa.

Ruusuiset mansetit, hinta 1,50/kpl (löytyy 2 kpl).




Myynnissä on myös kolme kappaletta uusia, vaaleita peltirasioita, joiden etuosassa on kaksi kaunista enkeliä. Rasian koko on 10 x 13,5 cm.

Rasian hinta on 3,00 euroa / kpl.

Lisää rasioita löydät täältä.

Kahvipöytä kahdelle

Kotiliedessä 1/2010 sanottiin, että meidän suomalaisilla on kyky koristella pöytä vaikka risuilla ja kivillä, ja silti se näyttää hienostuneelta. Kaj Franck on kuulemma sanonut, että koska astioilla ei ole sielua, ne pitää saada puhumaan. Katettu pöytä on parhaimmillaan tarina tai näytelmä, jonka kattaja loihtii esiin.

Minä en osaa kattaa, enkä saa astioita puhumaan, mutta olisi tosi hauskaa osata! Päätin alkaa itsekseni vähän harjoitella asiaa.

Kotilieden vinkkien mukaan pitäisi valita vain yksi tai kaksi, korkeintaan kolme väriä kattaukseen. Värit pitäisi ottaa huomioon liinan, astioiden, kynttilöiden ja kukkien valinnassa. Myös taide-esineet sopivat pöytäkoristeiksi.

Ensimmäinen kattausharjoitukseni oli yksinkertaisesti kahvin kattaminen kahdelle. Pohdin, kuka olisi mielikuvitusseuralaiseni kahvihetkellä ja päätin, että se olisi hyvä ystävä. Otin sattumanvaraisesti esille ruusuiset kahvikupit, ja kattauksen kokonaisuus lähti niistä. Väreiksi tulisivat valkoinen, pinkki ja kulta.

Keräillessäni tavaroita mietin, tuleeko kattauksestani liian romanttinen. Mielessäni uskoin kuitenkin, että ystäväni ihastuisi, jos voisi kerran kahvipöydässä leikkiä tyttömäisesti prinsessaa. Ja vielä tässä iässä!

Kukkien miettiminen oli oikeastaan aika helppoa. Kun tuoreita kukkia ei kotona ollut, niin mielestäni kangaskukat sopivat tähän vuodenaikaan ihan hyvin. Löysin yhden kuppien väriin sointuvan ruusun, mutta en halunnut laittaa sitä maljakkoon, vaan pistin sen pitkittäin.


En halunnut kuitenkaan laittaa sitä suoraan pöydälle, vaan pistin sen pieneen valkeaan servettitelineeseen. Lisää kangasruusuja pöytään tuli kynttilöiden manseteissa.



Koska aiheeseen ja väreihin sopiva servettiteline oli jo pöydällä, päätin käyttää vanhaa kikkaa ja pistää servetit kupin korvaan. Näissä kahvikekkereissä on pienenä ylellisyytenä tarjolla myös likööriä, joten tarvittiin kristalliset liköörilasit.


Ystäväni käyttää kahvissa sokeria ja kermaa. Yksi keräilykohteeni on ollut sokerikot ja kermakot, joten niissä löytyi enemmänkin valinnanvaraa (voisinkin ehkä joku kerta tehdä postauksen niistä…) Nyt valitsin nämä sirot ja söpöt ruusuastiat.



Koriste-esineiksi valitsin enkelit ihan vain siksi, että pidän niistä valtavasti. Lisäksi ne mielestäni sopivat tällaiseen romanttishenkiseen pöytään. Enkeleiden oikeaa paikkaa ei vain tahtonut löytyä. Kokeilin monenlaisia vaihtoehtoja, ennen kuin keksin sopivan. Niistä tuli likööripullon vartijoita!


Ystäväni osaa arvostaa tuollaisia pikku vitsejä.

Tällaisessa pöydässä voi kaurakeksitkin olla koristeellisessa jalallisessa astiassa.


Ja piiraan päälle lisättävä vaniljakastike on tietysti myös kauniissa astiassa.




Lopulta kahvipöydästä tuli suunnilleen tällainen.


Mitä mieltä olet, tuliko vähän ylimakea? Olisin iloinen kaikista mielipiteistä!

***
PS. Laitan ehkä jotain näistä esitellyistä myyntiin myöhemmin. Mietin sitä vielä. Voit myös laittaa toivomuksia sähköpostiini: teehamsteri ät gmail.com.