Kotiliedessä 1/2010 sanottiin, että meidän suomalaisilla on kyky koristella pöytä vaikka risuilla ja kivillä, ja silti se näyttää hienostuneelta. Kaj Franck on kuulemma sanonut, että koska astioilla ei ole sielua, ne pitää saada puhumaan. Katettu pöytä on parhaimmillaan tarina tai näytelmä, jonka kattaja loihtii esiin.
Minä en osaa kattaa, enkä saa astioita puhumaan, mutta olisi tosi hauskaa osata! Päätin alkaa itsekseni vähän harjoitella asiaa.
Kotilieden vinkkien mukaan pitäisi valita vain yksi tai kaksi, korkeintaan kolme väriä kattaukseen. Värit pitäisi ottaa huomioon liinan, astioiden, kynttilöiden ja kukkien valinnassa. Myös taide-esineet sopivat pöytäkoristeiksi.
Ensimmäinen kattausharjoitukseni oli yksinkertaisesti kahvin kattaminen kahdelle. Pohdin, kuka olisi mielikuvitusseuralaiseni kahvihetkellä ja päätin, että se olisi hyvä ystävä. Otin sattumanvaraisesti esille ruusuiset kahvikupit, ja kattauksen kokonaisuus lähti niistä. Väreiksi tulisivat valkoinen, pinkki ja kulta.
Keräillessäni tavaroita mietin, tuleeko kattauksestani liian romanttinen. Mielessäni uskoin kuitenkin, että ystäväni ihastuisi, jos voisi kerran kahvipöydässä leikkiä tyttömäisesti prinsessaa. Ja vielä tässä iässä!
Kukkien miettiminen oli oikeastaan aika helppoa. Kun tuoreita kukkia ei kotona ollut, niin mielestäni kangaskukat sopivat tähän vuodenaikaan ihan hyvin. Löysin yhden kuppien väriin sointuvan ruusun, mutta en halunnut laittaa sitä maljakkoon, vaan pistin sen pitkittäin.
En halunnut kuitenkaan laittaa sitä suoraan pöydälle, vaan pistin sen pieneen valkeaan servettitelineeseen. Lisää kangasruusuja pöytään tuli kynttilöiden manseteissa.
Koska aiheeseen ja väreihin sopiva servettiteline oli jo pöydällä, päätin käyttää vanhaa kikkaa ja pistää servetit kupin korvaan. Näissä kahvikekkereissä on pienenä ylellisyytenä tarjolla myös likööriä, joten tarvittiin kristalliset liköörilasit.
Ystäväni käyttää kahvissa sokeria ja kermaa. Yksi keräilykohteeni on ollut sokerikot ja kermakot, joten niissä löytyi enemmänkin valinnanvaraa (voisinkin ehkä joku kerta tehdä postauksen niistä…) Nyt valitsin nämä sirot ja söpöt ruusuastiat.
Koriste-esineiksi valitsin enkelit ihan vain siksi, että pidän niistä valtavasti. Lisäksi ne mielestäni sopivat tällaiseen romanttishenkiseen pöytään. Enkeleiden oikeaa paikkaa ei vain tahtonut löytyä. Kokeilin monenlaisia vaihtoehtoja, ennen kuin keksin sopivan. Niistä tuli likööripullon vartijoita!
Ystäväni osaa arvostaa tuollaisia pikku vitsejä.
Tällaisessa pöydässä voi kaurakeksitkin olla koristeellisessa jalallisessa astiassa.
Ja piiraan päälle lisättävä vaniljakastike on tietysti myös kauniissa astiassa.
Lopulta kahvipöydästä tuli suunnilleen tällainen.
Mitä mieltä olet, tuliko vähän ylimakea? Olisin iloinen kaikista mielipiteistä!
***
PS. Laitan ehkä jotain näistä esitellyistä myyntiin myöhemmin. Mietin sitä vielä. Voit myös laittaa toivomuksia sähköpostiini: teehamsteri ät gmail.com.
