lauantaina, maaliskuuta 23, 2013

Muoti+Kauneus -lehti innosti käsitöihin

1970-luvun loppupuolella aloin tilata Muoti+Kauneus -lehteä ja olen säästellyt niitä kuin kalleimpia aarteita. On vaikea sanoa, miksi ne ovat mielessäni olleet niin arvokkaita, että olen pitänyt niitä tilaa viemässä.

Erottelin 70-luvun lehdet 80-luvun lehdistä ja lähdin niiden mukana nostalgiaretkelle.


Muistoja palautui mieleen ja lopulta tajusin, miksi tilasin sitä monet vuodet. Se oli mainio yhdistelmä käsityöohjeita ja kauneusvinkkejä. Näissä 70-luvun lehdissä painopiste oli käsitöissä: neuleissa, virkkauksissa ja ompeluohjeissa. Ne täyttivät ehkä kaksi kolmasosaa lehdestä. Keskiaukeamalla on kaava-arkki, jotka omissa lehdissäni ovat koskemattomina tallella, sillä en ole koskaan välittänyt ompelemisesta. Kauneussivut ovat yleensä lehden loppupuolella. Monta lehteä selanneena sanoisin, että vaikutti aika yksitoikkoiselta, kun samat meikkausohjeet ja hiusvinkit toistuivat jokaisessa lehdessä. Muistelen, että lopetin lehden tilauksen joskus 80-luvulla siksi, että painopiste siirtyi yhä enemmän kauneuspuolelle.

1970-luvulla minulla alkoi neulomisen kausi osittain näiden lehtien innoittamana, ja nyt oli hauska löytää tuttuja neuleohjeita lehtien sivuilta. Alla olevan kuvan naisen neule on jonkun neulemallikilpailun osallistujan suunnittelema. Siinä on vanhahtavan seinävaatteen ilme ja tuollaisen kudoin itselleni. En muistaakseni käyttänyt sitä koskaan ja se taisi joskus vuosien päästä mennä UFFin laatikkoon.


Sydänneuletakin tein myös, ja suorastaan rakastin sitä! Se oli ruskea ja sydämet olivat keltaisia ja kermanvaaleita. Taisin käyttää neuleen loppuun.


Naisen yllä olevan liivin neuloin tummanharmaalla langalla. Väri ei ollut minulle sopiva, joten annoin neuleen yhdelle sen aikaiselle ystävälleni. Mitähän hänelle kuuluu nykyisin?


Innostuin seuraavan neuleen kuvioneuleesta ja halusin kokeilla, osaisinko tehdä sitä. No osasin! Kauluksesta tein kuitenkin ihan tavallisen, kun en ole koskaan tykännyt pooloista.


Tämä löytyi vielä vaatehuoneen perukoilta. Se on turhan paksu ja on sen vuoksi jäänyt käyttämättä. Ehkä en myöskään pitänyt värien liian suuresta kontrastista.


Kamera ei tosin osannut kuvat värejä oikein... Pusero on tummanruskea, mutta ei näin tumma, ja kypsän viljan keltainen.

1980-luvulla olen palannut selailemaan näitä 70-luvun lehtiä, sillä sieltä löytyi malli, jonka olin tehnyt pojalleni. Se on tuo vasemmanpuoleinen pusero ja pipo. Punaisen värin tilalla oli tosin ruskea. Nuo neuleet taitavat myös olla vielä tallella.


Siihen aikaan neuloin aika paljon, kunnes se jäi ihan totaalisesti. En ole neulonut enää vuosikausiin. Virkkausta sen sijaan harrastan edelleen. Löysin 70-luvun lehdestä jotain tuttua.


Tuollainen verhonpätkä minulla roikkuu edelleen pikkuisella ikkunalla.

Ja sitten - auts! Yhden lehden lopussa mainostettiin seuraavan lehden numeroa ja kas vain - kuvassa on virkattu pöytäliina, jonka tiedän olevan jossain keskeneräisenä. Siellä jossain lienee kyseinen lehtikin.


Miten on, löytyykö sinulta keskeneräisiä käsitöitä? Kuinka pitkän ajan takaa?


7 kommenttia:

  1. Kiitos ihanan nostalgisesta postauksesta! Niin tuttua juttua monelta osin.
    Keskeneräisistä puheenollen...eipäs löydy! Olkkarissa sopivasti sohvan vieressä on ikuinen projekti isoäidin neliöitten virkkaaminen! Mutta luetaanko tuontyyppinen keskeneräiseksi?! :) Se valmistuu aikanaan, -jos valmistuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, isoäidin neliöiden ikuisuusprojektia ei katsota keskeneräiseksi? Kiitos tästä tiedosta, Sini! Nyt on minullakin sitten yksi keskeneräinen työ vähemmän. :D

      Poista
  2. Mullekkin tuli -70 luvulla Muoti ja kauneus, en ainakaan muista yhtään käsityötä, mihin olisin tarvinnu mallia tuosta lehestä. Olisko kiinnostanu yhden työnantajan aikuisten lasten mallina olo. Mitä keskeneräsiä..ehkä joku....:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin Maarit, syitä lehden tilaamiselle on varmaan monia. Minulla se oli juuri tuo yhdistelmä käsitöitä ja muotia, joka veti puoleensa. Saattaa olla, että ilman tätä lehteä en olisi koskaan alkanut kutomaan. :)

      Poista
  3. Kiitos korttipostista :) Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
  4. Voi, on minulla keskeneräisiä ja aloittamattomiakin vaikka millä mitalla.

    VastaaPoista