Ensimmäinen kamera Kodak Instamatic 133

Olin teinityttö, kun sain ensimmäisen kamerani. Se toi itsenäisen olon nuorelle: ajatella, saatoin ottaa kuvia koska tahansa ja mistä vain! Eikä kenellä tahansa ollut siihen aikaan kameraa. Ei siis ihme, että olin aika ylpeä siitä.

Löysin tuon säälittävän kapistuksen kaapin perältä.

Kuten voi nähdä, tässä Kodak Instamatic 133 -kamerassa on kokonaista kaksi säätöä, aurinkoinen sekä pilvinen/salamavalo. Suomen valokuvataiteen museon kamerasivuilta sain selville, että tätä sanotaan näppäilykameraksi. Sitä kutsutaan myös PAK-kameraksi siinä käytetyn filmikasetin mukaan.

Kameran takakannen sisäpuolella lukee: ”Uses Kodak 126 film”. Tuon 126-filmin eli PAK-kasetin kehitti Kodak vuonna 1965. Kasettijärjestelmä kehitettiin, jotta markkinoilla olisi saatavilla helposti kameraan asetettava filmipakkaus ja kuvaaminen lisääntyisi. Filmikasetti oli lähes kamerani levyinen. Kun takakannen avasi, oli helppo asettaa kasetti paikalleen, sillä sitä ei voinut asettaa väärin. Filminsiirto toimi pyörittämällä, ja filmi kiertyi rullalle kasetin leveämpään päähän. Kameralla ei pystynyt ottamaan päällekkäisiä eikä tyhjiäkään ruutuja. Näin oli simppelin kuvaamisen aika tullut ja moinen yksinkertaisuus sopi teinitytölle mainiosti.

Kamerassani on suhteellisen iso etsin, joten sillä oli helppo tähdätä kohteeseen ja saada kuvalle oikea rajaus. Tosin etsin on aika kaukana objektiivista, joten kaikissa kuvissa on rajauksessa jonkinlainen virhe. Muistelen, että kameran mukana olisi tullut 12 kuvan mustavalkoinen filmikasetti. Se on oikeastaan erikoista, sillä PAK-kamerat kehitettiin värivalokuvauksen helpottamiseksi. Myöhemmin taisinkin käyttää vain värifilmejä.

Kameralla sai 9 x 9 -kuvia. Tässä on näytteeksi ihka ensimmäiselle filmille otettu kuva yli 40 vuoden takaa.

Kuvat eivät olleet tasoltaan hääppöisiä, mutta oli silti upeaa saada ikuistettua kaiken minkä halusi.

Yhtäkkiä tuli mieleeni, että olin nähnyt jossain niitä salamavalokuutioita, joita kamerassa käytettiin. Ryhdyin etsimään, ja etsivä löysi.

Paketissa on ollut kolme kuutiota, nyt siellä oli jäljellä kaksi. Tuollaisessa kuutiossa on jokaisella neljällä sivulla yksi lamppu. Kun sen asetti paikalleen, salama välähti sillä lampulla, joka osoitti eteenpäin. Kun filmiä kelasi, kuutio kääntyi. Yhdellä kuutiolla pystyi siis ottamaan neljä salamakuvaa.

Olisipa hauska tietää, kuinka paljon tuollainen salamavalopaketti aikanaan maksoi. Kuvaamiselle tuli hintaa, kun osti filmin, salamavalokuutiot ja kehityksen kaikista kuvista. Nykyisenä digiaikana kuvaamisen hintaa ei tarvitse ajatella, kun kameroissa ei tarvita filmiä eikä erillisiä salamavaloja, ja voi valita juuri ne kuvat mitkä kehittää - jos ylipäätään kehittää jotain.

Siihen aikaan, kun tämä tyttö kameran osti, se oli erillinen laite. Nykynuoren ensimmäinen kamera on useimmiten puhelin, johon on liitetty kamera. Siihen aikaan moista yhdistelmää ei ollut kuin korkeintaan scifi-tarinoissa.

Millaisella kameralla sinä aloitit kuvaamisen?