maanantaina, tammikuuta 17, 2011

Tauluvaihtokauppa

Pidän maalaustaiteesta ja joskus jos kohdalle osuu taulu, joka ”kolahtaa” ja hinta on sopiva, olen saattanut ostaa sen. Nyt taulu kolahti netissä nähdystä kuvasta. Katsoin taulua, ihastelin värejä, pohdin asetelman kokonaisuutta. Se herätti hymyn ja kuva jäi mieleen kaihertamaan.

Vähän myöhemmin taiteilija huomasi kirppikselläni kannun, joka sytytti kipinän. Hän alkoi mielessään asetella kannua uuteen maalaukseen. Se antoi sysäyksen toimintaan.

Hänellä on kuulemma tauluja joka kaapissa ja kaapin takanakin, ja yksi niistä oli tuo mielessäni pyörivä taulu. Ilmeni, että kummallakin oli tarve luopua joistakin ylimääräisistä tavaroista. Siitä ideoimme vaihtokaupan. Hän saisi vapaasti valita kirppikseltä kirjoja ja innostavia esineitä ja minä puolestani saisin sen tietyn maalauksen ilman kehyksiä. Kierrätystä tämäkin!

Teimme vaihtokaupan ja minä sain taulun. Puolisolta sain joululahjaksi kehykset, joka kruunaa sen.

Pirkko Säippä: Pieni asetelma

Pidän tuosta menneiden aikojen rauhallisesta tunnelmasta, joka taulusta huokuu. Kirja näyttää vanhalta ja paljon selatulta. Piippu on aseteltu paikalleen pitämään sivuja auki. Öljykannu on jäänyt siihen, mihin käsi sen jätti. On kuin esineiden omistaja olisi piipahtamassa jossain. Viinirypäleet ovat odottamassa napostelijaa.

Mutta entä ananas? Miksi ihmeessä pöydällä on ananas? Tässä kohtaa huvittaa. Ananas oli minulle juuri se yksityiskohta, joka sai ihastumaan tauluun, sillä kaiken ei pidä olla niin selvää. Aina kun katson kuvaa mietin, mitä ihmettä tuo ananas siinä tekee.

Mikä hauskinta, Pirkko kertoi myöhemmin, että hänelle oli syntynyt idea tähän asetelmaan juuri ananaksesta. Jännää, miten inspiraatiot voivat syntyä!


perjantaina, tammikuuta 07, 2011

Torikuvia

Viime vuoden päätin postikorttiin ja tämän vuoden aloitan korteilla. Näistäkin kuuluu kiitokset korttirinkiläisille. Tällä kertaa Sarille ja Sannalle: Isot tuplakiitokset!

Olen kertonut korttirinkiläisille, että puutarhakuvien lisäksi katselen kovin mielelläni muitakin kuvataidekortteja, muun muassa toreja tai katuja, joissa on ihmisiä. Iloinen yllätys tuli Sarin joululähetyksen mukana, jossa joulukortin lisäksi oli tämä ihastuttava talorivistö torin varrella. Teoksen nimi on Joulu Stein am Rhein'lla, taiteilijana Ursula Stadler-Lanker.


Tänään posti sitten toi iloisen yllätyksen Sannalta. Paketissa oli kymmenkunta korttia, kaikki aivan ihania!

Katukuvia oli mukana kaksi, jotka tyyliltään ja tunnelmaltaan poikkeavat täysin toisistaan. Tämä Kimmo Kaivannon teos Tori (1976), Maailmanpalon kynnyksellä, vappu 1939, on tummasävyinen ja synkkäkin, vaikka siinä on hento keväinen auringonpaiste ilmassa leijailevine ilmapalloineen.

Etsiskelin googlen avulla tietoa teoksesta, mutta laihaksi jäi saalis. Selvisi kuitenkin, että se on nykyisin Tampereen kaupunginvaltuuston istuntosalin aulassa, mutta kuvaa en löytänyt mistään.

Yhdestä esitteestä sitten löysin tiedon, että Kaivanto asui pitkään Tampereen Keskustorin laidalla olevassa Palanderin talossa, jonka isokokoiset ateljeeikkunat tarjosivat näkymän elämää sykkivälle aukiolle. Se vaikutti myös hänen taiteeseensa ja esimerkkinä kerrotaan hänen Tori-teoksensa Kansalaissota-nimisestä osasta. Siitä päättelin, että teoksessa täytyy olla useampi osa ja tämä on yksi niistä.


Toinen ihmisiä vilisevä torikuva on myös kotimainen ja todella valoisa ja lämminhenkinen, tekijänä Sirpa Hammar. Kuva esittää Pietarsaaren Jaakon Päivät -kaupunkifestivaalia. Tapahtuma on saanut nimensä Jacob de la Gardien eli Laiska Jaakon mukaan.


En ole koskaan käynyt Pietarsaaressa, joten olisikin kiva tietää, ovatko kuvassa olevat rakennukset olemassa ja muuta tietoa niistä. Jos joku tietää, niin kommentti olisi kiva!